FB:ssa tuli työmuisto vastaan 11 vuoden takaa:

Olin eskarien kanssa Ateneumissa. Oltiin luettu ehkä hieman kritiikittä Kunnaksen Koirien Kalevalaa, koska yksi pienystäväni huudahti Aino-taru tripryykin kohdalla hämmentyneellä ääneellä että "Laura, mitä ihmettä, eikö Väinämöinen olekaan koira?!"