Ilkka-Pohjalaisessa julkaistiin 24.1.2025 juttu jatkavasta ja lopettavasta turkistarhaajasta. Molemmat tarhaajat saivat viime vuonna miljoonakorvaukset lintuinfluenssan takia tapetuista eläimistä.
Comments
Log in with your Bluesky account to leave a comment
Yksi lopettava yritys on Höltin Minkki, joka on ollut Suomen suurimpia tarhayrityksiä. Rantakangas toteaa, että markkinatilanne ei ole vaikuttanut lopettamiseen. Hän toteaa sen sijaan, että ”rahan takia tätä ei ole tehty moneen vuoteen”. Toiminta oli selvästi kannattavaa viimeksi vuonna 2017.
Tottumuksen ja näköalattomuuden ymmärrän, en sitä että kiusallaan jatketaan, vaikka tehdään persnettoa ja olisi ollut hyvin luonnollinen tilaisuus jo lopettaa esim. lintuinfluenssan takia.
Mikähän olisi muuten ollut syynä? Lopettamistuestakin oli puhetta Eduskuntaa myöden ja taisi olla jokin omienkin järjestöjen kannanotto. Pelottikohan tulevaisuus? Onko turkistarhaus kuin kultti? Mistä on kyse? Mietin ihan silläkin, että meillä on turve, salametsästys ja muitakin asioita.
Jotta eläinoikeusjärjestöillä olisi yhä tekemistä?
Jotta suomalaiset näyttäisivät eurooppalaisessa kontekstissa takapajuisilta jästipäiltä, jotka eivät vain voi lopettaa eettisesti mahdotonta ja taloudellisesti kannattamatonta liiketoimintaa?
Jotta tarhausta ylläpitäneet ja julkisesti puolustaneet tahot eivät joutuisi myöntämään olleensa väärässä? Ja ehdottomasti jotta toisten eläinten hyväksikäyttö ei kyseenalaistuisi.
Ilmeisesti tosiaan on "järkevää" tehdä "bisnestä" vaikka sitten niin, että se ei kannata taloudellisesti, koska muu tarkoittaisi virheidensä myöntämistä ja jonkinlaista luovuttamista paineen edessä.
Tarhaajat luultavasti ovat sen kannattamattoman ja epäinhimillisen työnsä velkaa tahoille, jotka heille rahat lobbasivat: nää tahot vaan ei saa hävitä vihervasemmistolle ja eläinoikeusajattelulle.
Comments
Eläinten kärsimysten jatkamisen takia?
Mietin ihan, että samaistuvatko nämä ihmiset johonkin tiettyihin puolueisiin tai "keskustelutapoihin" ja kenen pitäisi luoda näköala tulevaisuuteen.
Olen sitä mieltä myös, että täytyyhän elävän olennon kärsimys nähdä. Mikä paaduttaa?
Jotta suomalaiset näyttäisivät eurooppalaisessa kontekstissa takapajuisilta jästipäiltä, jotka eivät vain voi lopettaa eettisesti mahdotonta ja taloudellisesti kannattamatonta liiketoimintaa?
Eli rakkaudest lajiin ei rahan takii??