Tanskan kielessä kenties hämmentävintä on, että mitään yhtä futuurimuotoa* ei ole.
Pitää vain tilannekohtaisesti arpoa, sanooko jeg vil vai skal. Myös esimerkiksi jäädä/tulla-verbistä (blive) ei ole futuuria.
Pitää vain tilannekohtaisesti arpoa, sanooko jeg vil vai skal. Myös esimerkiksi jäädä/tulla-verbistä (blive) ei ole futuuria.
Comments
"*Olin kävelemässä* kadun yli, kun *näin* Pentin"
Sit on toki vielä pluskvamperfekti, mikä sekoittaa pakkaa... 😅
”Jeg bliver mor næste år” (saan lapsen/tulen äidiksi ensi vuonna – huomaa futuurimuodon puuttuminen kokonaan)
Vs.
”Jeg vil gerne bliver mor” (haluaisin/haluan äidiksi).
Täällä esimerkiksi on eri muodot menneen ja nykyisyyden kuvailuun (kun-konjuktio).
”Kun olin nuori” -> Da jeg var ung
”Kun menen kouluun” -> Når jeg går i skole
Tuosta esimerkistäsi huomaan, että arjessa sekakäytän molempia aika reippaasti. Ehkä varsinaista syntiä ei olekaan?
Jaska jööra.
Uhottiin:
”Nå jeg skal gå og drikke meg drita.” (Lyhemmin: ”Jeg skal drikke meg drita.”)
”Jeg vil drikke meg drita.”
➡️ Tahtomistako?