Silmäkarkkia tai kyyneleitä kirvoittavat klassikot tai klassikoiksi kelpaavat mm:
Tove
Piano
Pieni suklaapuoti
Englantilainen potilas
Minun Afrikkani
Conclave (vaikkei klassikko niin kohta ajankohtainen)
La Dolce Vita (Fellini)
Mafiaveljet (Scorsese)
2001 (Kubrick)
Hohto (Kubrick)
Mansikkapaikka (Bergman)
Mulholland Drive (Lynch)
Long Goodbye (Altman)
Kaikki äidistäni (Almodovar)
Pahan kosketus (Welles)
Kolme väriä: punainen (Kieslowski)
Nii joo vielä ainakin lisäksi
Keskustelu (Coppola)
Hyvät, pahat ja rumat (Leone)
Wanda (Loden)
Ammatti: Reportteri (Antonioni)
Do the Right Thing (Lee)
400 kepposta (Truffaut)
Keskipäivän aave (Godard)
A Very Curious Girl (Kaplan)
Kuolemantuomittu on karannut (Bresson)
Sans Soleil (Marker)
Mulla on aukko sivistyksessä tuon Tidelandin kohdalla, eli en ole nähnyt ollenkaan. Pitääpä katsoa jos jostain löytyy helposti. Ei taida kuitenkaan olla El laberinto del fauno (Pan's Labyrinth) tapainen? Sekin on muuten yksi erittäin suositeltava elokuva.
Orlando, Sally Potter. Huomaan että ahdotan sellaista, jota tyrkytin aikoinaan teinille. Mulle erittäin tärkeitä leffoja, monet vaikeita ja ns klassikkoja.
Peter von Baghin ”Elämää suuremmat elokuvat I & II” antaa hyviä vinkkejä. On eri kausia, tyylejä, maita. 70-luvun jenkkileffat minulle rakkaimpia, niistä Areenassa nyt ”Network”.
Kertooko se niissä vinkeissä kuka on salapoliisielokuvissa se murhaaja? Koska teki sen esitellessään televisiossa elokuvan "Kaasua, komisario Palmu!". Voin sanoa, että "harmitti" vähän.
Nyt von Bagh on kuollut, että siinä mielessä oikeus toteutui.
Sivuhuomiona:
onkohan suosituksissa mainittu ainuttakaan naisohjaajan tekemää elokuvaa?
Elokuvaklassikot taitaa olla eräitä miehisimpiä listauksia.
Tässä esimerkiksi jonkun top 100-lista, jossa ei ainuttakaan naisohjaajaa. https://www.imdb.com/list/ls055592025/
Jos laitetaan joitakin uusia, niin esim. Wellsin ”Aftersun” tuntuu tulevalta klassikolta (Nyt Areenassa!) Maren Aden ”Isäni Toni Erdmann” iski kans lujaa (voi olla mielipiteitä jakava.)
Hitchcockin leffat varmaan hyvä katsoa, esim. ”North by Northwest”iä on lainattu vaikka missä. Vertigo, Psycho, mitä näitä nyt on.
Tarkovski: koko tuotanto (jos kestää!)
Uhrissa kävi sama Orionissa eka katselulla. Toisaalta myös In the Mood for Love pistää uinumaan, se rytmi on jotenkin sellainen. Viime katselulla Reginassa sentään en nukahtanut.
Kenties mun lempielokuva ❤️
Ei välttämättä tarinan, vaan nimenomaan tunnelman takia.
Taidan kyllä kuluttaa elokuvia (ja muutakin taidetta) nimenomaan tunnelman ja niiden herättämien tunteiden kautta
En tiedä millä muulla tavalla taidetta voi "kuluttaa". Jos se ei tunnu miltään, se on paskaa. (ainakin subjektiivisesti ja lopulta muulla ei ole väliä)
En koe olevani sen enempää leffaharrastaja, mutta Lars von Trierin Dancer in the Dark on yksi minuun suurimman vaikutuksen tehnyt leffa koskaan. Kakkosena ehkä Kubrickin Kellopeliappelsiini.
Juu, niitä vaan on satoja! ;D Mut laitetaan muutama mitä ei vielä mainittu, joita kaikkia rakastan ja suosittelen aina:
Sherlock Jr. (1924)
Sullivan's Travels (1941)
Black Narcissus (1947)
Night of the Hunter (1955)
Andrei Rublev (1966)
Walkabout (1971)
Koyaanisqatsi (1982)
On!! Melkein kaikki Preston Sturges leffat kyllä hienoja. Tää aina ekana, koska monet tuntee Coenien Oh Brother leffan, ja se kipinä klassikoihin voi syntyä siitä. 😉
Sattuipa sopivasti, just eilen pohdittiin mielileffojamme. Casablanca, Volver, Beasts of the Southern Wild, Suon villi laulu, Valehtelija, Fish Tank. Klassikkous lienee katsojankin silmässä, siihen en ota kantaa, ovatko nämä. Sivistäviä ainakin minun mielestäni.
Mut siis heti seuraavassa elokuvassa, jonka katsoin, tuli joku viittaus Kummisetään ja tajusin sen, koska olin jaksanut kuitenkin sen verran katsoa. Ja sitte tuli sellanen olo, että haa tajusin. Sellasia elokuvia haluankin katsoa, että hoksaisin tollasia.
A Matter of Life and Death (1946) - Powell & Pressburger
The Night of the Hunter (1955) - Charles Laughton
Imitation of Life (1959) - Douglas Sirk
Cléo from 5 to 7 (1962) - Agnès Varda
Jeanne Dielman (1975) - Chantal Akerman
All That Jazz (1979) - Bob Fosse
Paris, Texas (1984) - Wim Wenders
Ei sinun tarvitse katsoa kuin Bergmaneja ja italialaisia elokuvia, helppoa:
Bergman:
- Fanny ja Alexander, pitkä tv-sarjaversio
- Persona
- Kuin kuvastimessa
Pasolini: Sodoman 120 päivää
Fellini: 8 1/2
Fellini: Satyricon
Visconti: Tiikerikissa
Rossellini: Rooma avoin kaupunki
De Sica: Umberto D.
Se voi olla oma sivistymättömyyttä, mutta Bergman on IMHO yliarvoistettu. Katsoin hiljattain Fanny ja Alexander, ja se oli mielestäni siettämätön tylsää. Samoin Mansikkapaikka.
(ei tarkoitus pahoittaa mieltä, haluaisin kuulla, MIKSI ne ovat klassikoita!)
Ehkä klassikon maineen saa, jos filmi on laadukkaasti toteutettu ja jos siinä on elokuvallisesti jotain uutta; jotain sellaista mitä imitoidaan ja toimii mallina, esikuvana muille leffoille. Luulen että nuo kriteerit täyttyvät.Eihän niistä tartte pitää ja pitää olla tietty fiilis että jaksaa katsoa.
Ysärillä tuli lyhyessä ajassa nippu merkittäviä elokuvia. Ne varmaan kannattaa katsoa ihan jo koska on elänyt ne hetket. Miksi tuli äkkiä niin monta klassikkoa eikä pelkkiä jatko-osia? Kieslowskin värit, Fincherin Seiska ja Fight Club, Wachowskien Matrix, American Beauty, Magnolia, Pulp Fiction jne.
Comments
Invasion of the body snatchers
Alien ja Aliens
Pulp Fiction
Unelmien sielunmessu
Tove
Piano
Pieni suklaapuoti
Englantilainen potilas
Minun Afrikkani
Conclave (vaikkei klassikko niin kohta ajankohtainen)
Mafiaveljet (Scorsese)
2001 (Kubrick)
Hohto (Kubrick)
Mansikkapaikka (Bergman)
Mulholland Drive (Lynch)
Long Goodbye (Altman)
Kaikki äidistäni (Almodovar)
Pahan kosketus (Welles)
Kolme väriä: punainen (Kieslowski)
Keskustelu (Coppola)
Hyvät, pahat ja rumat (Leone)
Wanda (Loden)
Ammatti: Reportteri (Antonioni)
Do the Right Thing (Lee)
400 kepposta (Truffaut)
Keskipäivän aave (Godard)
A Very Curious Girl (Kaplan)
Kuolemantuomittu on karannut (Bresson)
Sans Soleil (Marker)
Roy Anderssonin Toisen kerroksen lauluja
Richard C. Sarafianin Vanishing Point
Robocop (Verhoevenin vuodelta 1987)
Fight Club
Sicario
Suuri illuusio, Jean Renoir 1937
Pelin säännöt, Jean Renoir 1939
Lisäisin ainakin Gergio Leonen elämää suuremman eepoksen: Suuri gangsterisota (Once Upon a Time in America).
Ja Leijonakuningas tietenkin!
Nyt von Bagh on kuollut, että siinä mielessä oikeus toteutui.
onkohan suosituksissa mainittu ainuttakaan naisohjaajan tekemää elokuvaa?
Elokuvaklassikot taitaa olla eräitä miehisimpiä listauksia.
Tässä esimerkiksi jonkun top 100-lista, jossa ei ainuttakaan naisohjaajaa.
https://www.imdb.com/list/ls055592025/
Lisäksi aika uudet Putoamisen anatomia ja The Substance olivat molemmat naisohjaajilta.
Ja oma viime aikojen vakiosuosikki on Alice Rohrwacher, kaikki leffansa jotka olen nähnyt olivat tosi hyviä.
tämä lista on käyttäjien arvosteluiden perusteella top 100
https://www.imdb.com/search/title/?groups=top_100&sort=user_rating,desc
Tarkovski: koko tuotanto (jos kestää!)
Ei välttämättä tarinan, vaan nimenomaan tunnelman takia.
Taidan kyllä kuluttaa elokuvia (ja muutakin taidetta) nimenomaan tunnelman ja niiden herättämien tunteiden kautta
Fritz Langin Metropolis (mykkäelokuva, yhäkin ajankohtainen ja varsin dystooppinen)
Sherlock Jr. (1924)
Sullivan's Travels (1941)
Black Narcissus (1947)
Night of the Hunter (1955)
Andrei Rublev (1966)
Walkabout (1971)
Koyaanisqatsi (1982)
Mulholland Drive
Indiana Jones 1-3
The Thing (sisältövaroitus)
Alien (eka ja kolmas imo)
Scifiklassikoita, jotka mielestäni herättää syvällisiäkin ajatuksia
The Night of the Hunter (1955) - Charles Laughton
Imitation of Life (1959) - Douglas Sirk
Cléo from 5 to 7 (1962) - Agnès Varda
Jeanne Dielman (1975) - Chantal Akerman
All That Jazz (1979) - Bob Fosse
Paris, Texas (1984) - Wim Wenders
Bergman:
- Fanny ja Alexander, pitkä tv-sarjaversio
- Persona
- Kuin kuvastimessa
Pasolini: Sodoman 120 päivää
Fellini: 8 1/2
Fellini: Satyricon
Visconti: Tiikerikissa
Rossellini: Rooma avoin kaupunki
De Sica: Umberto D.
(ei tarkoitus pahoittaa mieltä, haluaisin kuulla, MIKSI ne ovat klassikoita!)