Kuulin sattumalta todella huonon coverin Final Countdownista ja pidin 10 min puheen miehelleni aiheesta ”tiettyjen kappaleiden versioiminen on rikos”.
Yksi näistä kappaleista on Simon and the Garfunkelin Sound of Silens. Itken joka kerta verta, kun radioissa soi se Disturbedin coveri siitä.
Yksi näistä kappaleista on Simon and the Garfunkelin Sound of Silens. Itken joka kerta verta, kun radioissa soi se Disturbedin coveri siitä.
Comments
Muuten vinyylit ja c- kasetit ja koskus myös cd- levyt.
Turha edes altistaa itseään paskalle musiikille☝️🎶
Penteleen älypuhelimen penteleen pienet virtuaalinäppäimet.
https://youtu.be/gdVjVtpr55M?si=PqOEZThJiFIO41-R
Se kappale tulee jättää rauhaan. 🥲
Lera Lynnin Ring of Fire
Peppersin Higher Ground
Civil Twilightin Come as you are
Jack Whiten Love is Blindness
Kun oikein kunnioittaa originaalia ja omaa tekemistään, löytyy erinomaisia yhdistelmiä, jotka jopa parantaa alkuperäistä.
Jos nyt pitää joku hevimpi vääntö nimetä ettei mene ihan vihaamiseksi.
Mun puolesta kaikki saa tehdä just mitä versioita haluaa mistäkin biisistä, se ei ole alkuperäiseltä pois. Joskus coverit onnistuu, joskus ei ja välillä sieltä jostain välistä.
Toisaalta sitten taas tykkään semijännistä covereista. Esim. Newton Faulknerin versio Massive Attackin Teardropista kyllä menee mulle.
https://youtu.be/wOYKt3VTnt8?si=Hx3oXX35OCy2-35m
Hendrixin All Along the Watchtower kaltaisia cover-täysosumia onkin vähemmän.