En ole koskaan oppinut tuota. Tai siis osaan oleilla, mutta päähän tippuu heti mikä on vielä tekemättä ja mikä kesken. Siksi kaipaan avuksi jotain mikä jättää ajatukset sivuun.
Comments
Log in with your Bluesky account to leave a comment
Ajatukset saan parhaiten sivuun, kun liikkuminen on riittävän vaikeaa eli vaatii kaiken huomion: suppaillessa, lumihangessa tarpoessa, juurakkoista polkua kulkiessa. Mieluiten yksin ja ulkona. Sisällä toimii vanha tuttu tulehen tuijottelu, vaik siinä tulee usein tukalasti kuuma.
Vaikka vertaus on huono niin kun meillä kiertue päättyi niin kaikki hokivat samaa. Tyhjä olo, vaikea keksiä mitään mielekästä tekemistä ja yleensä turhauttavaa olla vaan. Edellinen kuukausi kun oli ajo, rakennus, esitys, purku, yö hotellissa ja seuraavana päivänä sama.
Rundaaminen on niin intensiivistä tekemistä, että sillä lienee samanlainen vaikutus. Tunnistan täysin.
Itse huomaan, että vapaapäivinä herkästi jatkan korkeiden kierrosten ylläpitoa höyryämällä somessa. On niin tottunut tekemään jotain, ettei osaa lopettaa.
Olen huomannut, että itsellä siihen jeesaa se, että istuu alas ja alkaa havainnoida. Joko sitä mitä näkee tai sitä mitä kuulee. Mieli ei voi ajatella ja havainnoida samaan aikaan.
Sama kikka lapsena hammaslääkärissä. Yritin laskea kattolevyissä olevia reikiä.
Nyt kellossa on ohjattu hengitysharjoitus, jonka avulla rauhoitun iltaisin.
Opiskeluaikana hammaslääkärissä oli kattoon kiinnitettyjä valokuvia tuohon tarkoitukseen, mikä vaikutti fiksulta. Onkohan sellaista käytetty yleisemmin?
Joissain hammaslääkäreissä olen nähnyt. Siellä katossa pitäisi olla sellainen maalaus jossa on valtavasti yksityiskohtia. Semmonen Richard Scarry -tyyppinen kuva. Nykyaikana voisi asentaa vaikka ledinäytön ja siihen vaihtuvia kuvia tai elävää kuvaa. Jokin luontofilmi.
Mutta noin yleisesti ottaen mulla on yhdistelmä leipominen ja äänikirja. Leipominen tuottaa sitä aistimaailmaa, joka vaatii jonkin verran huomiota. Kepeä ja valoisa äänikirja korvissa estää ajatuksia karkaamasta vellovaan suuntaan.
Tällainen on esim. Liina Putkosen Unohdettujen unelmien kirjasto.
Comments
Jos sieni on valkokärpässieni ja se tyhjentää pään tappamalla ihmisen, niin ei.
Mutta jos se on suippumadonlakki ja se tyhjentää pään psykedelialla ja tuottaa euforiaa, niin se on.
Ehkäpä siksi, että jatkuva kuolemanvaara pakotti hänet olemaan läsnä.
Ja kotimaassa oli sitten koko ajan rauhaton olo, kun pakote puuttui.
Itse huomaan, että vapaapäivinä herkästi jatkan korkeiden kierrosten ylläpitoa höyryämällä somessa. On niin tottunut tekemään jotain, ettei osaa lopettaa.
Siksi olen ihan asiasta tehden...
Vapaapäivinä saatan maata tai istua pitkään paikallani ja ihan vain totutella itseäni tylsyyteen ja siihen, etten tee oikeastaan mitään.
Se on aika hauskaa, kun siitä saa kiinni. Puoli tuntia pilviä tuijotellen on ihan mahdollista.
Olen huomannut, että itsellä siihen jeesaa se, että istuu alas ja alkaa havainnoida. Joko sitä mitä näkee tai sitä mitä kuulee. Mieli ei voi ajatella ja havainnoida samaan aikaan.
Nyt kellossa on ohjattu hengitysharjoitus, jonka avulla rauhoitun iltaisin.
Tällainen on esim. Liina Putkosen Unohdettujen unelmien kirjasto.