Digisyrjäytynyt ei saa palveluja: ”Kokonaan vailla digitaitoja Suomessa on yli 300 000 iäkästä. Lisäksi kaksi kolmesta yli 65-vuotiaasta kertoo tarvitsevansa sähköisessä asioinnissa muiden tukea”. https://yle.fi/a/74-20143091
Comments
Log in with your Bluesky account to leave a comment
Ongelmana digitaidot ja yhteydet mutta myös #käytettävyys. Vaihtoehtoisia toimintatapoja tarvitaan. Kaikkeen digi ei ole ratkaisu, esimerkkinä vaikka ajankohtainen ikäihmisten päivätoiminta.
#Digikummi on kiva tapa auttaa omien kykyjen ja vapaa-ajan mukaan.
Kokemukseni mukaan esim. vanhukset voivat oppia käyttämään laitteita ja sovelluksia nopeastikin, jos ei ole suuria fyysisiä rajoitteita.
Hyvää toimintaa. Palvelujen saaminen ei voi kuitenkaan perustua vapaaehtoisten apuun. (Ikäihmiset oppivat tietysti, mutta toimintosarjat ovat usein hankalia kaikille.)
Laitteiden ja yhteyksien ylläpito vaatii osaamista ja ymmärrystä. Jo pelkkä nyky-tv verkkoyhteyksineen tuottaa vaikeuksia. Ja sitten sähköpostin kautta tulee jatkuvia huijaus tms yrityksiä. Läheisten tehtävänä antaa vähintään viikottaista IT-tukea, joka ei välttämättä onnistu etänä.
Totta!
Ihan viikoittain soitan ja käyn läpi lähipiirin vanhusten kanssa tärkeät asiat sähköpostista.
Eikä vaan digiuhkat, kun ovellakin käy kaikennäköistä kaupustelijaa. Yksi sukulaispappa osti ystävälliseltä naiselta 2500€ arvoisen imurin! 🫣 Kauppa saatiin purettua.
Onneksi laitteita on jo saatavilla julkisissa tiloissa kuten kirjastoissa, monitoimitalossa, nuorisotaloissa ja vanhusten päivätoiminnassa. Yhtä hyvin voisi olla terveyskeskuksissa, kauppakeskuksissa, pankeissa, virastoissa, jne.
Monelle ikäihmisille melkoinen ponnistus lähteä asioimaan julkisiin tiloihin, joiden hälinässä asioiden hoito on usein vielä vaikeampaa. Ikä tuo monentyyppisiä näkö-, kuulo-, muisti- ja keskittymisongelmia. Digiä pitää kehittää, mutta se ei ratkaise kaikkea.
Kyllä.
Yli 80-v dementoitunut tätini sai seniorihoivalta kotiinsa älylaitteen, tabletin. Hän oppi käyttämään sitä nopeasti ja nyt etähoitaja tulee kameran välityksellä kotiin jopa useasti päivässä. Lisäksi kaukana toisistaan asuvan vanhustenrinki tapaa diginä ja jopa leipovat yhdessä. 😄
Totta.
Monesti ihmetellyt miksi digitaalinen kokemus on niin monimutkainen. Esim. julkisia sovelluksia olisi helppo kehittää puhekäskyille tai värikoodeille. Jokaisesta sovelluksesta tai webbisivusta voisi olla vaihtoehtona perustasoinen.
Mun kaveri sai 55 v täytettyään kotiin esitteen senioriasunnoista. Tarkasti vielä oliko tullut oikeaan osoitteeseen ja olihan se. Tosin siinä ei puhuttu vanhuksista, mutta kuulemma 15-vuotiaan lapsen vanhemmalle vähän särähti.
Sehän on hyvä, että on ollut varhaista seurantaa. Niin voi seuloa vakavampia tulevaisuuden sairauksia.
Mulla lähipiirissä on ikäihmisiä, jotka eivät ole hoitaneet korkeaa kolesterolia tai sokeria, saati pitäneet nuorena hampaita kunnossa. Ne näkyvät nyt korkeassa iässä monenlaisina vaivoina.
On ihan ok, että palveluita tarjotaan digitaalisesti, mutta se ei saisi olla ainoa reitti saada palvelua. Ihmisillä iästä riippumatta on erilaisia haasteita digihommissa. Se vaatii laitteen, yhteyden, tietynlaista osaamista ja esimerkiksi kykyä ilmaista itseään kirjallisesti. Kaikilla näitä ei ole.
Sellaiset Kelalla onkin, sitä en tosin tiedä, miten usein niitä uudistetaan. Ihan kaikkia asioita ei voi kuitenkaan hoitaa selkokielellä mm. siksi, että joudutaan käyttämään tiettyjä lainsäädännön termejä.
Tätä en tiennyt. Toivottavasti tuolla säilyy myös sivuston asettelu samanlaisena.
Tässä on taustalla äitini kyky käyttää palveluita. On aina vähän hukassa, kun painikkeet yms. vaihtaa paikkaa, ja ei pysty navigoimaan uudistetuilla sivuilla.
Sitten on ihmisiä, jotka ovat digitaitoisia, mutta menettävät taidon joko putoamalla kehityksen kelkasta tai vaikka sairastumisen seurauksena. Emme voi siis laskea ketään automaattisesti pysyväksi digiosaajaksi.
Comments
Kokemukseni mukaan esim. vanhukset voivat oppia käyttämään laitteita ja sovelluksia nopeastikin, jos ei ole suuria fyysisiä rajoitteita.
Ihan viikoittain soitan ja käyn läpi lähipiirin vanhusten kanssa tärkeät asiat sähköpostista.
Eikä vaan digiuhkat, kun ovellakin käy kaikennäköistä kaupustelijaa. Yksi sukulaispappa osti ystävälliseltä naiselta 2500€ arvoisen imurin! 🫣 Kauppa saatiin purettua.
Yli 80-v dementoitunut tätini sai seniorihoivalta kotiinsa älylaitteen, tabletin. Hän oppi käyttämään sitä nopeasti ja nyt etähoitaja tulee kameran välityksellä kotiin jopa useasti päivässä. Lisäksi kaukana toisistaan asuvan vanhustenrinki tapaa diginä ja jopa leipovat yhdessä. 😄
Monesti ihmetellyt miksi digitaalinen kokemus on niin monimutkainen. Esim. julkisia sovelluksia olisi helppo kehittää puhekäskyille tai värikoodeille. Jokaisesta sovelluksesta tai webbisivusta voisi olla vaihtoehtona perustasoinen.
Yli 75-vuotias on vanhus THL:n mukaan.
Lainsäädännössä ja palveluissa vanhus viittaa usein niihin, jotka tarvitsevat ikänsä vuoksi erityistä hoivaa ja tukea.
Ikääntynyt lienee paras sana toimintakykyisestä 75-vuotiaasta henkilöstä.
Luin odotushuoneen pöydällä lojuvat terveystiedotteet. Niissä kerrottiin kaikenlaisista yleisistä vaivoista ja sairauksista.
Tuli jo odotushuoneessa sellainen olo, että vanhus tässä ollaan.
Mulla lähipiirissä on ikäihmisiä, jotka eivät ole hoitaneet korkeaa kolesterolia tai sokeria, saati pitäneet nuorena hampaita kunnossa. Ne näkyvät nyt korkeassa iässä monenlaisina vaivoina.
Pitäisi olla ”selkosivut” niitä tarvitseville.
Kelan selkokieliset sivut täällä:
https://www.kela.fi/web/selkokieli/selkokieli
Tässä on taustalla äitini kyky käyttää palveluita. On aina vähän hukassa, kun painikkeet yms. vaihtaa paikkaa, ja ei pysty navigoimaan uudistetuilla sivuilla.