Profile avatar
timohuhtamaki.bsky.social
🏆Vuoden vastuullinen vaikuttaja 2024. Yrittäjä, EU-ilmastolähettiläs ja palkittu kiertotalousvaikuttaja.
91 posts 480 followers 0 following
Regular Contributor
Active Commenter

Norja siirtyy askeleen kohti kiertotalousverotusta ja keventää käytetyjen tavaroiden ja korjauksen arvonlisäveroa! Suomi perässä kevään väliriihessä?

Nyt on isoja uutisia! EU on ottamassa härkää sarvista ja komissio ottaa kiertotalouden verotuksen tarkasteluun. Käytetyn tavaran tuplaveron poisto tulossa käsittelyyn! Tämä on isompi asia kuin äkkiseltään näyttää, sillä kiertotalous on nyt siirtymässä talouspolitiikkaan!

Puhuimme eilen ystäväni kanssa pitkään työstä, työssä jaksamisesta ja työn merkityksestä. Tiivistyi oivallukseen, että työstä on pyrittävä tekemään itselleen taidetta.

Turhasta materiaalin käytöstä irtautuvassa maailmassa juuri tänä aamuna mietityttää, miksi kaupoissa myytävät mandariinit pitää tarroittaa. Olisiko kuitenkin niin, että meillä on aika paljon pieniä ja matalalla roikkuvia kestävyysmuutoksen hedelmiä?

Tiesitkö, että verotus kannustaa tuhoamaan myymättä jääneet tuotteet? Jos kaupat antavat myymättä jääneen tuotteen hyväntekeväisyyteen, kaupan on maksettava veroa. Tuotteiden tuhoaminen taas on verotonta. Perverssi homma. Verotus on kiertotalouden suurimpia esteitä.

Onko liian herkkä aihe kysyä, onko lääkärikeskuksissa tarpeen jakaa lapsille krääsäleluja vastaanottojen yhteydessä? Hukutaan muutenkin turhaan romuun ja opettanee lapsia kertakäyttö- ja krääsätalouteen. Ehkä jotain fiksumpaa palkintoa tilalle?

Krääsätalouden purku ottaa konkreettisen askeleen EU:ssa! Juuri on päästy alustavaan sopimukseen tekstiilien tuottajavastuujärjestelmän luomisesta jäsenmaihin. Suomeksi sanottuna tarkoittaa, että jäsenmaat voivat kerätä Temulta ja Sheinilta korkeampia tuottajavastuumaksuja.

Valoisat aamut best. Aloitan sunnuntait usein kirjoitushommilla. Ajatus kulkee parhaiten rentoutuneena ja yöllä alitajunta työstää parhaat ideat. Keväälle on tullut paljon puhekeikkoja. Pääsin pääpuhujaksi erään toimialan globaaliin foorumiin, mikä kertoo kiertotalouden merkityksen kasvusta.

Hesari kunnostautui havainnollistamalla sukkatestissään laatuloikkaa, jossa 14,90€ laatusukat kestivät kulutusta neljä kertaa paremmin kuin 3,99€ maksavat sukat. Logiikka on sama kaikissa tuoteryhmissä: laatuun panostaminen on taloudellisesti järkevää, mutta ikävä kyllä tieto ei näy kuluttajille.

Sekajätteen maahantuonnin tilastot julkaistiin: suomalaisten hattugame ilmeisesti liekeissä. #temu #sekajäte

Temu-tilastot ovat nyt julkisia. Suurin Temu-pakettien kategoria vuonna 2024 olivat hatut ja päähineet, joita 6 miljoonan suomalaisen talouteen purjehti yli 2,2 miljoonaa pakettia. Tähän vielä kotimaasta ostetut päälle. Teräväpäistä kansaa, kun hattuja kuluu tätä tahtia puhki.

Valtio ei käytännössä kannusta minkään tuotteen korjaamiseen tai lainaamiseen. Kiertotalouden kannustinloukkujen purku edistäisi samanaikaisesti ilmasto- ja talouspolitiikan tavoitteita. Ja mikä parasta, talouskasvu jakautuisi Suomessa tasaisesti eri puolille maata.

Syytä lisätä biologian opetusta?

Tuoreen tilaston mukaan viime vuonna EU:n alueelle saapui joka päivä 12 miljoonaa arvoltaan vähäistä pikkupakettia. Monissa näistä on sisällä vaarallisia tuoteväärennöksia ja tuotteilla haitallinen ympäristöjalanjälki. Globaali krääsäralli on lähtenyt täysin käsistä.

Erään selvityksen mukaan keskimääräisellä 10-vuotiaalla on 238 lelua. Ylikulutukseen opitaan jo nuorena, ja lahjakulttuuri lappaa lapselle tavaraa ovista ja ikkunoista. Aikamoinen homma kääntää ajatusmaailma pois ylikulutuksesta, jos lapsena opitaan tällaiseen maailmaan.

Vanhojen ikkunoiden kunnostuksesta ei saa kotitalousvähennystä, koska työtä ei tehdä asiakkaan kotona, vaan ikkunat viedään verstaalle. Sen sijaan kun asennuttaa upouudet tehdasvalmisteiset ikkunat, saa kotitalousvähennyksen. Pelisäännöt eivät ole kiertotalouskunnossa.

Konkretiaa aina kysytään. Vaikkapa Ikea-kalusteiden kokoamisesta saa kotitalousvähennystä, mutta huonekalujen uudelleenverhoamisesta ei saa. Tässä vain yksi esimerkki siitä, miten lineaarinen järjestelmämme on. Uuden ostamisella on paremmat kannusteet kuin kiertotaloudella.

Kiertotalouskeskustelussa usein unohtuu, että tuotteiden elinkaaren jatkamisen arvonlisä jää tekijöiden palkkoina, yritysten voittoina ja maksettuina veroina käytännössä 100-prosenttisesti Suomen talouteen. Uutta ostaessa rahaa vuotaa maasta ulos. Usein vieläpä Kiinaan.

Usein unohtuu, että käyttöiän pidentäminen on aina kiertotalouden ensisijainen keino. Siksi korjaamot, räätälit ja tuotteita huoltavat tahot ovat tulevaisuuden talouden eturintama. Harmi vain, näiden alojen ammattilaisten määrä on tasaisesti laskenut pian 30 vuotta.

Paljon kertoo fakta, että myymällä 10 000 eurolla pikamuotia, jää kaupalle tuotteista myyntikatetta yli 7000 euroa. Myymällä käytettyjä tuotteita kate on noin 2000 euroa. Lienee selvää, kumpi bisnesmalli kattaa kalliit neliövuokrat, ja vielä jää varaa pitää shampanjakutsut vaikuttajille.

Käsityöammattien, erityisesti erilaiset korjausammatit ja ompelijat, tekijöiden määrä on tasaisesti vähentynyt 90-luvun lopulta lähtien. Samalla tuotteiden elinkaaret ovat lyhentyneet ja taloutemme ”krääsääntynyt. Mikä on mielestäsi keskeisin syy tälle kehityskululle?