Raspinen, kuuluva, tarvittaessa kantava (on koira). Jossain tenorin puolella äänialassa.
Huusin penskana ääneni pois ekan ja tokan luokan välissä. Kitarisojen leikkaus auttoi, mutta käheys, jota oli jo ennen, jäi.
Poliittisesti ääneni puoltaa vasemmalle, hieman vihertäen.
Ääntäni on sanottu rauhoittavaksi ja monesti pyydetään puhumaan kovempaa, eli hiljainenkin se on. Huomaan kärsiväni Häkkäs-syndroomasta, eli jos vaikka työseminaarissa kommentoin jotain asiaa, lasken ääntäni, jotta olisin vakuuttavampi. En oikein pidä siitä.
Mä oli kerran radiossa puhumassa ja moni sanoi että mulla oli hyvä radioääni, mitä se sit tarkoittaakin. Mut oon pienestä asti ollut myös tarvittaessa hyvin kovaääninen, minkä varmaan naapurit todistaisi todeksi.
Sellainen, että kun lähetin eräälle tutulle mun yhden kotona tallentamani version (mies ja kitara) Scarborough Fair-kappaleesta, vastasi hän, että älä ainakaan jätä ansiotyötä lauluhommien takia. 😂
12-kielisen kitaran mestari Leo Kottke joskus kuvaili (laulu)äänensä kuullostavan hanhien piereskelyltä sumuisena aamuna. Miksaa tuohon 26% alkuaikojen Irwinin "hönötystä" niin siinähän se #musataivas #musasky #musicsky #LeoKottke
Kireä, matala, aavistuksen nasaali. Luulisin, en ole kuunnellut oman äänen taltiointia aikoihin, ja kallon luitten kautta tuleva ääni kuulostaa rikkaammalta ja täyteläisemmältä kuin ilman kautta tuleva.
Lempeä useimmiten, ei kovin korkea, mut joskus todella kova.
Nauruääni kuulostaa kuulemma konekivääriltä 🤣😂
Osaan myös muutella ääntäni tarpeen mukaan 😀 varsinkin elukoille piipitän ja kimitän 😅😂
Puhun tosi nopeasti ja hengästyneesti, itse kuvailisin sitä kälätykseksi. Nuoriso pääsääntöisesti kommentoi, että puhun liian kovaa ja pyytää olemaan huutamatta, varsinkin kun innostun jostain.
Laulan vain itsekseni, altto on ääniala mutta tekniikka aivan perseellään ja siksi lähinnä piipitän.
Ärsyttävä. Työääneni on matala, siviiliääneni ehkä keskikorkea? 😅 Välillä vahingossa puhun liian kovaa ja sit mua harmittaa ja mietin, että mitäköhän muut musta ajattelevat. ☹️
Aika harvoin sitä ite on päässy kuuntelemaan. Sanoisin että sen tokaluokkalaisen jonka ope pakotti laulukilpailuun v -83 puheääni on aika räkäinen ja aikoja sitte lopetetun juopottelun ja tupakan polton "karaisema"
Mulla on kuulemma normiääni JA aspaääni. Mun aspaääni on kuulemma kiltin kuuloinen (en tiedä miltä skotlantilainen hame kuulostaa?) ja ystävällinen. Tämä on kait hyvä. Kukaan ei ole kommentoinut, miltä normiääneni kuulostaa, enkä ole onneksi kuullut sitä itse, joten en osaa sitä kommentoida.
Ehkä hitusen matala naisen ääneksi. Pehmeäksi kutsuttu. Mulla on kai aika hyvä kontrolli äänenvoimakkuuksista (tilanteen mukaan säätyy). Äänestä kuulee mun mielialan. Innostuessa tahti kiihtyy. Harvoin monotoninen. Ihan mukava ääni omiin korviin. Äänitettynä kuulostaa oudolle.
Mulla oli 10 vuotta sitten äänihuulissa granulooma. Tutkimukset ei olleet kauhean mukavia. Sä lähti outoa kyllä kun kävin puheterapeutilla, joka opetti mut puhumaan oikein.
Lauluääni kai ok, puhe sellaista ärsyttävää jyväskylälääääistä venyttämistä, vaikka olen ollut pois jo kauan kotiseudultani. Mutta ääneni kantaa vaikka vuorten ylitse.
Puheeni korkeus riippuu täysin siitä, missä yhteydessä puhun.
Voi olla, että mulla on sama vaiva kuin Tarja Halosella (ei kuule miehen ääntä toisella korvallaan), mutta mua ärsyttää suunnattomasti ne matalaääniset luontodokkarien selostukset, kun EN KUULE niitä. 🤪
Mulla on kans tota ongelmaa, matalat äänet ovat hankalia. Esim lapseni neurologin ääni on melko matala ja aina ohjeistan puolisoa toimimaan korvinani siellä.
Hävettää jatkuvasti pyytää toistamaan.
Vielä enemmän kun äänten kuvailu ylipäänsä on tosi vaikeaa. Tuntuu ettei mulla ole mitään käsitystä siitä mitä joku kuvailu äänestä tarkottaa käytännössä.
Mä jäin kauheesti nyt miettimään, koska tuntuu etten osais kuvailla edes kenenkään muun ihmisen ääntä. Osaako ihmiset yleensä, vai onko tää taas tämmönen yksi kyky joka vaihtelee hirveesti, kuten asioiden visualisointi mielessä tai sisäinen kertoja?
Jos olen innoissani mulla on tosi korkee ääni ja pystyn laulamaan korkeemmalta kuin monet naiset. Sit taas välillä mulla on tosi matala ääni jos oon keskittynyt koodaamiseen ja joudun vastailemaan jotakin.
Tullee mieleen jonku kotimaisen maalaiskomedian tai draaman hahmo, kun kuuntelen itseäni... Ne jotka on tavannut minun oikeassa elämässä voivat väittää vastaan XD
Joskus yks nettituttu halusi soittaa mulle ihan vaan siksi kun joku sanoi että kuulostan puhelimessa kuulemma 12-vuotiaalta. Tästä on yli 20v aikaa niin en osaa sanoa nykytilannetta. En ole aikoihin edes kuullut omaa puhettani missään.
Muinainen tyttöystävä sanoi että on mukava kuunnella. Mutta tyttöystävät ja äidit nyt sanovat mitä sattuu. Itse en pidä äänestäni, siinä on joku omituinen sointi.
Mulle tulo isona yllätyksenä, että ilmeisesti ääni on tosi samanlainen mun siskon kanssa.
Selvisi kun joku puhelimessa luuli puhuvansa hänelle.
Ja on siis varmasti yleistäkin, mutta kallon läpi on niin eri.
Innostuessa väännän paksua tamperelaista
Comments
Huusin penskana ääneni pois ekan ja tokan luokan välissä. Kitarisojen leikkaus auttoi, mutta käheys, jota oli jo ennen, jäi.
Poliittisesti ääneni puoltaa vasemmalle, hieman vihertäen.
Ei sinnepäinkään.
Mun ääni on risteytys Morgan Freemania ja Patrick Stewartia.
Tai sitten ei.
- "samalta ku puolet transnaisista kenen oon kuullu puhuvan"
- pehmee
Ammattilaisen kommenteista muistan ilmava/breathy, joka näky kuulemma kanssa äänihuulten rakenteesta
Mä otan nää. Tykkään omasta äänestäni. Tai vähintään siitä mitä puhun.
Kuulostan helposti vihaiselta vaikken olisi, + sen kyllä kuulee, että olen semipuhuva, eli tyyppi joka välttelee huolella puhumista omalla ajalla.
Koitan ajatella sen lisäävän katu-uskottavuutta🥲
https://youtu.be/alFTOEtPpvw?si=WkbFlSvxrPFMVHCh
Lempeä useimmiten, ei kovin korkea, mut joskus todella kova.
Nauruääni kuulostaa kuulemma konekivääriltä 🤣😂
Osaan myös muutella ääntäni tarpeen mukaan 😀 varsinkin elukoille piipitän ja kimitän 😅😂
Laulan vain itsekseni, altto on ääniala mutta tekniikka aivan perseellään ja siksi lähinnä piipitän.
Tästä huolimatta mun karaoke go-to on Sex Pistolsin Anarchy in the UK.
Erityisosaamisalani on kuitenkin kovaääninen käskytys, olen säikäyttänyt monia 😁
Puheeni korkeus riippuu täysin siitä, missä yhteydessä puhun.
Hävettää jatkuvasti pyytää toistamaan.
Olen lähinnä yllättynyt siitä miten luonnollisesti aloin käyttämään ääntäni podcastissani. Mielestäni en ole ihan pahimmasta päästä.
Tosin r-vikaisena vaikea sietää omaa ääntä, varsinkaan jos joutuu nauhoitettuna kuuntelemaan.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luujohtuminen
Mulla on mun ääni.
Selvisi kun joku puhelimessa luuli puhuvansa hänelle.
Ja on siis varmasti yleistäkin, mutta kallon läpi on niin eri.
Innostuessa väännän paksua tamperelaista