ainosilvo.bsky.social
Vanhempi ekonomisti (VTT), Suomen Pankki. Ennustelen Suomen taloutta. Ajatukset omia. | Senior Economist, Bank of Finland. The usual disclaimer applies.
38 posts
634 followers
263 following
Regular Contributor
Conversation Starter
comment in response to
post
Voihan se olla noinkin, kun politiikan polarisoituminen on niin pitkällä. Mutta varmaan aika monia alkaa jossain vaiheessa jurppia, jos oma elämä vaan kallistuu ja kurjistuu. Amerikkalaisille äänestäjille talous on kuitenkin perinteisesti ollut se pääasia. Missä määrin tämä on muuttunut, en tiedä?
comment in response to
post
Tuossa artikkelin kuviossa data loppuu vuoteen 2023, viime vuoden Q2:lla ja Q3:lla palveluvienti USA:an kasvoi taas selvästi. Ylipäätään palveluiden vienti kasvaa tällä hetkellä paljon nopeammin kuin tavaroiden, vaikka toki tavarat on 2/3 koko viennistä. Täällä tarkemmin: stat.fi/julkaisu/cln...
comment in response to
post
Niin, julkinen sektori on osa kansantaloutta. Tämänvuotiset julkiset investoinnit ovat pääosin hävittäjiä ja muita puolustukseen liittyviä investointeja, eli sinänsä tarpeellisia. BKT:n kasvun soisi kyllä syntyvän pääosin yksityiseltä puolelta, kasvun rakenne ei tällä hetkellä ole oikein suotuisa.
comment in response to
post
Suomen talous on tänä vuonna kasvanut tähän mennessä jokaisella vuosineljänneksellä ed. neljänneksestä, mutta kehitys on ollut todella kaksijakoista. Yksityinen kotimainen kysyntä (kulutus ja investoinnit) on edelleen todella heikolla tolalla, kasvu on tullut viennistä ja julk. investoinneista.
comment in response to
post
Suomen talous on tänä vuonna kasvanut tähän mennessä jokaisella vuosineljänneksellä ed. neljänneksestä, mutta kehitys on ollut todella kaksijakoista. Yksityinen kotimainen kysyntä (kulutus ja investoinnit) on edelleen todella heikolla tolalla, kasvu on tullut viennistä ja julk. investoinneista.
comment in response to
post
Ekonomistin korvaan itsestäänselvyys, mutta varmaan on paikallaan sanoa tämä myös ääneen! Velanotto pitää tietysti aina tehdä harkiten. Opintolaina oli nuorempana aivan erinomainen väline kulutuksen tasaamiseen yli ajan.
comment in response to
post
@patriziolaina.bsky.social, sinunkin hiljattain siteeraama rapovaikutusten laskelma perustui pitkän työn tuloksena kehitettyihin malleihin, pyrimme toki tuomaan analyysiemme tuloksia holveista ulos mahdollisimman paljon! Tutkimuspaperit tietysti myös Pankin sivuilla saatavilla.
comment in response to
post
Suomessa koko makrotutkimus on pitkään ollut hyvin vähillä resursseilla ja tutkijoita vähän, myös suhteessa esim muihin pohjoismaihin. Suomen Pankissa teemme parhaamme ja panostamme siihen kyllä tosissaan, mutta resurssit on tietysti meilläkin rajalliset. Fokus meillä luonnollisesti paljon rapossa.
comment in response to
post
Joo. Taloustiede pyrkii kuvaamaan talouden toimintaa ja mekanismeja sekä mikro- että makrotasolla. Toki sillä on empiiristä ennustevoimaa, kun laaditaan makroennusteita. Mutta tieteellisen tiedon soveltaminen käytäntöön tietty usein asettaa omat haasteensa.
comment in response to
post
Taloustiede on kyllä enimmäkseen tai itse asiassa kokonaisuudessaan jotain ihan muuta kuin talouden ennustamista. Jälkimmäinen on oikeastaan ensimmäisen sovellusala.
comment in response to
post
Kyllä. Pandemian akuuttivaiheessa sekä kulutusmahdollisuudet että -halut olivat monilla vähissä. Säästöjä kertyi kokonaisuutena paljon. Tämä on merkittävästi auttanut meitä nousseiden hintojen ja korkojen aiheuttaman shokin yli, kun niitä säästöjä on nyt voitu käyttää.
comment in response to
post
Oho, ketjun ekaan viestiin lipsahti typo, pohjainflaation ennakkotieto marraskuulle oli 2,7 %. Lokakuussa se oli vielä 3,6 %.
comment in response to
post
Linkit: stat.fi/julkaisu/cl8...
stat.fi/julkaisu/cl8...
comment in response to
post
Toisaalta talous supistui Q3:lla 0,9 % ed.vuosineljänneksestä, ja bkt:n supistuminen oli laaja-alaista. Heikko kysynnän kehitys on linjassa inflaation hidastumisen kanssa. Osansa hintojen nousun taittumiseen on rahapolitiikalla ja negatiivisten tarjontashokkien hälvenemisellä (etenkin energiamark.)
comment in response to
post
Linkki: www.hs.fi/paakirjoituk...
comment in response to
post
Juu, kyllähän molemmissa kuvioissa tuolla oikeassa yläkulmassa erottuvat maakunnat, joissa epäilemättä myös työn kysyntä on ollut suurinta.
comment in response to
post
Tuossa vasemmalla olevassa kuviossa näkyy aika selkeä downward wage rigidity! Vai miten tulkitsisit tuota? (Joo, tiedän, kyseessä on korrelaatio, mutta yhtä kaikki…)
comment in response to
post
Olihan muutos perhevapaajärjestelmässäkin tosi iso. Mutta on tuo tosiaan positiivinen yllätys!