alekalenius.bsky.social
If the statistics are boring, then you've got the wrong numbers. Absolute confidence or clarity is the privilege of fools and fanatics.
32 posts
532 followers
734 following
Prolific Poster
Conversation Starter
comment in response to
post
Tässä mennään helposti nopeasti syvään päähän, koska mukaan tulevat oletukset nykytoteuman ja rahoituksen suhteesta.
Todella pitkään tavoite on ollut parantaa paikkojen hyötykäyttöastetta/läpäisyä ja siihen on liittynyt myös opiskelijakohtaisen reaalirahoituksen nousu esim. yliopistoissa.
comment in response to
post
Ja monilta osin paikkojen käytön tehostaminen ja läpäisyn parantaminen ovat saman kolikon kaksi puolta. Suuri osa keskeyttämistä ei ole jäämistä kokonaan pois vaan alan tai yksikön vaihtamista, mikä näkyy lähtöpäässä keskeytyksenä ja tulopäässä ei-ensikertalaisena aloittamisena.
comment in response to
post
Menemättä tässä acemoglulaiseen argumenttiin, että korkeasti koulutettujen tarjonta voi luoda kysyntää tarjontaa nopeammin (mikä selittäisi koulutuspreemion kasvua USAssa vaikka koulutustaso on noussut rajusti).
comment in response to
post
Voidaan myös verrata siihen, että jo joku vuosi sitten 53 % kokoaikatyöllisistä oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, mutta edes tuolla nopeimman skenaarion uralla työikäisissä korkeasti koulutettujen osuus ei nouse 53 prosenttiin pitkään aikaan.
comment in response to
post
Se näyttäisi varsin todennäköiseltä. Työpaikkarakenne on koko ajan muuttunut siihen suuntaan ja on aika paljon edellä työvoiman koulutusrakennetta, mikä heijastuu suurissa koulutusasteiden välisissä työllisyysaste- ja palkkahyötyeroissa.
comment in response to
post
Muista vastaavista tulkintaongelmista kirjoittelin 2016 Työpoliittiseen aikakauskirjaan otsikolla "Kun mittari vääristää"
core.ac.uk/download/pdf...
comment in response to
post
25-34-vuotiailla korkea-asteen osuus kääntyi laskuun, mutta korkeakoulutettujen osuus kasvoi valtavasti. Korkea-asteen käyrä kuvasi paremmin sitä, millaista työvoimaa työmarkkinoille tuli, mutta korkeakoulutettuja kuvaavista käppyröistä jäi monille vääriä mielikuvia.
comment in response to
post
Sama kompositiomuutos sotki aikanaan pahasti keskustelua koulutustasosta. Meillä korkea-asteen koulutuksen laajeneminen pysähtyi, mutta vanha alin korkea-aste poistui ja tilalle tuli amk-tutkintoja.
comment in response to
post
Tämä näkyy verratessa korkeasti koulutettuja työttömiä työnhakijoita nyt 2016 tilanteeseen. Kokonaisuutena korkea-asteen tutkinnon suorittaneita työttömiä yhä selvästi vähemmän kuin 2016, mutta rakenne on muuttunut. Opistolaisia on vähemmän kuin 2016, muita jopa enemmän (ks. @akavary.bsky.social ).
comment in response to
post
Tästä seurasi, että pitkään vanhemmat insinöörit ja sairaanhoitajat eivät ole olleet korkeakoulutettuja (koska heillä on alimman korkea-asteen tutkinto), mutta nuoret ovat (amk-tutkinto). Tämä sotkee välillä ajallisia vertailuja, koska amk-tutkinnon suorittaneiden osuus kasvaa ajan myötä.
comment in response to
post
Useissa uutisissa ollut _korkeakoulutettujen_ (ei korkea-aste) työttömien määrä liittyy myös osin koulutusluokitukseen, käytännössä siihen, että amk-uudistuksessa aiemmista opistotutkinnoista kehitettiin alemman korkeakouluasteen tutkintoja, jotka lasketaan korkeakoulututkinnoiksi.
comment in response to
post
Korkeasti koulutetuilla työttömyysaste on hyvin vakaasti matala, viime vuosikymmenen puolivälissä käytiin hieman nykytasoa korkeammalla, mutta koko ajan koulutustason nosto on ollut hyvä tapa pienentää työttömyysriskiä.
comment in response to
post
Alla Eurostatin työttömyyssarja, osuus 25-64-vuotiaista 1999_Q2-2024_Q3.
Matalasti koulutettujen työttömyysriski on pikemminkin kasvanut 15 vuotta, mutta työttömien määrä laskee, koska matalasti koulutettuja on vähemmän.
ec.europa.eu/eurostat/dat...
comment in response to
post
Yllä näkyvä perusasteen varassa olevien työttömien määrän lasku muistuttaa, että työttömien absoluuttisen määrän kehitys ei kerro kaikkea.
Perusasteen laskussa ja korkea-asteen nousussa ratkaiseva tekijä on työvoiman koulutusrakenteen muutos. Vähemmän matalasti, enemmän korkeasti koulutettuja.
comment in response to
post
Pankin laskelmat antavat kuitenkin syitä pyrkiä reippaasti kohti 50 % ja jatkaa siitä korkeammalle. Skenaarioiden väliset erot BKT:n kehityksessä ovat varsin huomattavia.
Ei ole helppoa tehdä, mutta tekemättä jättämisen hinta näyttää korkealta.
comment in response to
post
Tähän 70 % tasoon on viitattu aiemmin eri skenaariolaskelmissa ja taustalla on Sivistysvaliokunnan arvio pidemmän aikavälin tarpeista. Sisällöllisesti se vastaa hallitusohjelman pitkän aikavälin tavoitetta päästä "OECD:n kärkimaiden tasolle." Käytännössä tämä ura on erittäin haastava saavuttaa.
comment in response to
post
Pankin ennusteessa tämä 50 % tavoitteen sisältävä skenaario riittäisi juuri inhimillisen pääomakannan vakiinnuttamiseen, mutta inhimillisen pääoman kasvu jatkuisi huomattavasti pidempään jos 2040 jo 70 % 25-34 v olisi korkeasti koulutettuja.
comment in response to
post
Päivitetyssä pitkän aikavälin ennusteessa on muuttumattoman politiikan skenaarion lisäksi perusskenaario, jossa nuorista aikuisista (25-34 v) 50 % olisi suorittanut korkea-asteen tutkinnon 2035. Tämä tavoite on haastava, mutta lähtökohtana korkeakoulujen tulossopimuksiin kirjatuille 2035 näkymille.