jyrki.atticus.network
ON. LL.B. going on LL.M. Founder @yhdenvertaisuusapu.fi
#yhdenvertaisuus #neuromoninaisuus #LoppuSyrjinnälle #ihmisoikeudet #equality #neurodivergence #humanrights
Mastodon: @[email protected] https://social.vivaldi.net/@JyrkiKuoppala
1,467 posts
807 followers
2,618 following
Regular Contributor
Active Commenter
comment in response to
post
(Pitäisiköhän vähemmistökonteksteja ja syrjintää liippaavilla järjestöille olla vaikka STEA-rahoituksen ehtona jokin "internet-ajokortti". Esim. monivalintoina kysymyksiä tyyppiä, onko hyvä idea ajastaa sunnuntaille some-ylläpidon vapaille, ajankohtaiseen kulttuurisotaan liittyvä postaus)
comment in response to
post
Kirjoituksessa tyypillistä median vastuunottoa - ei me mutta kun pojat alotti.
"Miksi kosiskelevia otsikoita on julkaistu? Sekä Ylen että HS:n digitaaliset otsikot alkoivat muuttua voimakkaasti vajaat kymmenen vuotta sitten, kun kilpailu digitaalisista lukijoista – ja tilauksista – todella alkoi."
comment in response to
post
Tosin logon perusteella tuo on Tom's Hardware -brändätty laite eli voi olla joku kustomoitu kottaraispönttö ja kun Tom's Hardware on wikipedian mukaan perustettu 1996 niin saattaahan siellä olla jotain linuxia pyörittävääkin sisällä.
comment in response to
post
Kuva näyttäisi esittävän mallia jossa ei pikaisesti wikipediasta vilkaisten taida olla MMU:ta. Jos oikein muistan niin tuo linux-portti tarvitsee MMU:n eli aloituksen arvelu että liian vanhaa / halpaa rautaa täsmännee, joku ehkä korjaa jos meni väärin.
openclipart.org/detail/59965...
comment in response to
post
Tällä kontekstilla on vaikea lainauksesta tietää, onko jokin tietty asia tai asioita mitä uskovat sen kertovan. Mietin lainausta, että onko sen funktio (puhujien suhteista riippuen) lähinnä sosiaalinen, usein esimerkiksi syrjinnän oikeutusta hakeva / tunnusteleva tai ohje tai käsky syrjiä.
comment in response to
post
Näihin liittyen tulikin mieleen että sopisiko esim Kaiaon linjaan kampanja tyyliin autismi on neurotyyppi, ei diagnoosi, grafiikkoineen vähän kuten siinä asustehommassa. Diagnoosihan on nykyään "autismikirjon häiriö" ja kriteeritkin eroavat neurotyypin ominaisuuksista.
comment in response to
post
Kantaa medisiinan nykyisen käytännön heivaamisesta esitetty myös medisiinan sisältä esim. autismidiagnooseissa käytettyjä kyselyjä laatineen ja paljon autismia tutkineet Gillbergin näppäimistöltä.
link.springer.com/article/10.1...
comment in response to
post
Vältän esim. katsekontaktia ja turhaa puhumista, huomioin paremmin aistitarpeitani jne. Nämä kaikki tukevat toimintakykyäni.
Diagnostikot tällainen hämmentää. Mutta se johtuu siitä, että koko medikaalinen autismikäsitys on heivaamisen tarpeessa.
Autismi on neurotyyppi, ei patologia tai vika.
comment in response to
post
Korjaan Henri "Henkka" Hyppönen
comment in response to
post
Ketjussa käsitelty kirja Gaudeamuksen mm. oppikirjaksi markkinoima Autismikirjo eri elämänvaiheissa, Gaudeamus 2025. En voi suositella. Onneksi on myös suositeltavia neurovähemmistöjä kohtaan ymmärrystä ja ihmisarvon kunnioitusta osoittavia kirjoja nykyään.
bsky.app/profile/jyrk...
comment in response to
post
Yhtymäkohtia myös autistien käsittelyyn 2020-luvun Suomessa tieteelliseen auktoriteettiin vedoten.
Linkki keskusteluun autisteja 2020-luvulla käsittelevästä tutkimuksesta ja v. 2025 kirjasta joissa samaa asennetta kuin mitä aloituksen artikkeli kuvaa.
bsky.app/profile/tuul...
comment in response to
post
Ratkaisusta ei ilmene että olisi kukaan mitannut olisiko ollut normeja ylittävä melutaso. Yleisesti, jos yleiset melunormitasot eivät ylity ja kyseessä vammaisuudeksi luettava yksilöllinen asia, yksi ratkaisutapa tämäntyyppiseen ongelmaan voi olla asunnon muutostyöt.
bsky.app/profile/jyrk...
comment in response to
post
Valituksessa oli ratkaisun mukaan myös eläinsuojelullisia ja rakennusvalontaan liittyviä näkökulmia joita ei ratkaisussa yksilöity, eikä hallinto-oikeus arvioinut niitä:
comment in response to
post
Pari otetta hallinto-oikeuden ratkaisusta.
bsky.app/profile/jyrk...
comment in response to
post
Hallinto-oikeus myös mm. totesi, että linnuista voi aiheutua terveydensuojelulaissa tarkoitettua terveyshaittaa, ja terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa rakennuksen omistajan toimiin terveyshaittojen ehkäisemiseksi.
Ratkaisusta ei ilmennyt melumittauksia tmv. näyttöä epäill.terveyshaitoista.
comment in response to
post
Hallinto-oikeus ei käsitellyt lintujen vaan terveydensuojeluviranomaisen edesottamuksia:
"Asiassa on hallinto-oikeudessa valituksen johdosta kysymys siitä, onko kunnan terveydensuojeluviranomainen voinut jättää ryhtymättä toimenpiteisiin valittajan ilmoittaman terveyshaittaepäilyn johdosta."
comment in response to
post
Luin oikeuden ratkaisua, terveydensuojelulain perusteella käsitelty terveydensuojeluviranomaisen toimintaa. En ihan saa kiinni mikä tuosta niin kovin erikoisen toiminnan tekisi kun ihminen puolustaa oikeuttaan hyvinvointiin ja (median mukaan) elantonsa ansaitsemiseen. Paitsi HS:n tyyli kehystää.
comment in response to
post
Mielenkiintoisia asioita miten yhteiskunta ja ihmiset suhtautuvat erilaisuuteen. Puhutaan esimerkiksi vammaisvihamielisyydestä, jutun perusteella tosiaan ei voi tietää onko siitä kyse, oli miten oli jutussa näyttää olevan tietoisesti pilkalle altistava sävy. Ajattelin katsoa myös oikeuden ratkaisun.
comment in response to
post
Ai linkki ei tullutkaan mukaan, tässä kuvakaappauksen lähde.
www.hs.fi/pkseutu/art-...
comment in response to
post
Tässä aiemman jutun otteessa ei lainausmerkkejä kuin yhden sanan ympärillä, näyttää kuitenkin vähemmän, hmm, "sävytetyltä" kokemuksen kuvaukselta kuin tuo uudempi. Tässä maininta myös työhuoneesta ja päätulosta, joka ei toki osoita ikäoletusta vääräksi, nykyään työ ulottuu usein korkeaankin ikään.
comment in response to
post
Voi olla kyse muusta, melkein mistä tahansa - pilkka- ja naureskeluhengessä luettavaksi kirjoitetun tai muunkaan lehtijutun perusteella ei voi oikeastaan millään luotettavuuden tasolla tietää, mistä on oikeasti kyse.
Voi olla kyse esim. vammaisuuden piiriin luettavasta aistiherkkyydestä.
comment in response to
post
Lähtökonteksti siis tämä uutinen, jonka mukaan mm. argumentoitiin, että lintujen ääni ei ylittänyt terveydelle vaarallista tasoa.
"Kaupungin vastauksessa oikeudelle todetaan, että kaupungissa elää lintuja ja niiden ääni ei ylitä terveydelle vaarallisia desibelimääriä."
www.hs.fi/helsinki/art...
comment in response to
post
Eipä löydy vastaavia psykiatrian luokituskäsikirjaakaan katsomalla. Tosiaan kovin omanlaiseltaan ilmaukselta vaikuttaa, aika kiinnostava ja erikoinen ilmaus kun ajattelee. Esimerkiksi englanniksi on yleinen "autistic" joka kääntyisi "autistinen", myös "an autist" eli autisti esintyy jonkin verran.
comment in response to
post
Ei myöskään aasialaisen henkilöistä (aasialainen influenssa).
comment in response to
post
En vielä ainakaan juurikaan löytänyt vastaavia genetiivimuotoisia ilmaisuja diagnooseista. Wikipedian luettelosta löytyy genetiivinnäköisiä lähinnä paikkojen ja ihmisten mukaan nimettyinä+umpilisäke. Ei puhuta umpilisäkkeen, Marburgin tai Downin henkilöistä.
fi.wikipedia.org/wiki/Luettel...
comment in response to
post
Arvelen että paljolti kyse ryhmän eli neurovähemmistön toiseuttamisesta / statusalistamisesta (status subordination). Vähemmistö alistetaan vallankäyttäjien muka-neutraalille muka-tieteelliselle katseelle ja arvioinnille. Ei erityisen uutta historiassa että medikaalisuutta käytetään näin. 3/3
comment in response to
post
Tulee mieleen kuitenkin Nancy Fraserin oikeudenmukaisuusteorian käsite statusalistussuhde, ja sitä kautta että ryhmien alistus/slurri/kiihotus/dehumanisointiosastolta löytyy tuollaisia genetiivimuotoisia ilmaisuja. En ehkä viitsi toistaa kokonaan, sanotaan vaikka alkusanoja esim yön, ruskean. 2/3
comment in response to
post
Diagnoosinimitykset anoreksia ja masennus ilman n-loppua / genetiivin näköistä loppua, mutta autisteilla annettava diagnoosinimitys on genetivii/n-loppuinen. Löytyykö muita vastaavia diagnoosinimikkeitä? 1/3
comment in response to
post
Joskushan näkee myös "autismikirjon potilas".
comment in response to
post
Miellän että ilmauksessa taustana diagnoosinimike "autismikirjon häiriö". Kielellisesti napakampi tapa johtaa ilmaus vaikka "autismikirjon häirikkö" ei ehkä tarpeeksi, hmm, "paperinmakuinen" "kliininen" tmv josta tarve kiertoilmaisulle niin sitten napattu mukaan henkilö, lapsi, opiskelija tmv.
comment in response to
post
Tähän olisi kiinnostavaa kuulla jos löytyisi kielitieteellisiä näkökulmia. Jonkin joskus olen kuullutkin / lukenutkin, ei nyt muistista paikannu. Tuleeko @maijatervola.bsky.social näkökulmia
comment in response to
post
Ketjun alku = tähän oli tässä ketjussa jo postattuna linkki. Kerrottu että v. 2025 kirjan ajatus olla yleistajuinen tietokirja, hyvin hämmentävää siihen nähden, että ristiriitainen suositus laajemman vastaajajoukon myöhemmin tehdyn kyselyn tiedossa olevien tulosten kanssa.
bsky.app/profile/katj...
comment in response to
post
Ketjun alun v. 2023 nettikyselyn (Dindar ym. nettikysely 2021) pohjalta tehty artikkeli. Vastaajia 548 (Dindar ym. 186). Autistien suosima vastaa kv. tuloksia, identiteettipainotus ym.
"Autismikirjolla olevat vastaajat käyttivät useimmiten termiä 'autisti' viitatessaan autismikirjon henkilöön."
comment in response to
post
Toki tutkimuksessakin voi olla eettiset ongelmansa, kyselykin on jonkinasteinen interventio, erityisesti jos kyselyssä esitetään valmiita vaihtoehtoja vain tietystä joukosta ja tietyn kaavan mukaisina, kuten tässä, kaksiosainen ilmaus jossa toinen sana henkilö/ihminen/opiskelija tmv.