jyrkitarpio.bsky.social
Arkkitehti & tekn. tri, asuntosuunnittelun tutkijatohtori Tampereen yliopistossa. Pohdintoja asumisen tiloista ja muodoista.
Postdoctoral researcher of housing design, Tampere University, School of Architecture. Shapes, types & logics of domestic space.
406 posts
162 followers
125 following
Regular Contributor
Active Commenter
comment in response to
post
Täydennys edelle: Rettan palveluhinnastoja yhtiöllemme v. 2024 löytyikin useita ja jo silloin pisimmällä oli pituutta puolitoista A4:ää...
comment in response to
post
Vaikuttaa siltä, että muutama muukin on jutusta "inspiroitunut", sillä Omaretta-sivustolla ilmoitetaan punaisella juoksevalla tekstillä juuri nyt:
"Asiakaspalvelumme on tällä hetkellä ruuhkautunut. [...] Pahoittelemme..."
comment in response to
post
Jos oikein muistan, tietyt vaakalinjat kirjaston julkisivuissa sovittuvat kauniisti Yliopiston linjoihin (vaikka Unioninkadulla melkoinen mäki juuri näiden kohdalla). Kuvioon kuului myös eri rakennuksille arvonsa mukaan sopivat kapiteelit (kirjasto korinttilainen, yliopisto joonialainen).
comment in response to
post
Talossa, jonka ulkoisessa sommittelussa ja sovituksessa seuraavan rakennuksen päälinjoihin hiljattain edesmenneen Vilhelm Helanderin mukaan "Engel näytti leijonanhampaansa".
comment in response to
post
Tämä on totta. Näyttää siltä, että itse kunkin täytyy Suomessakin alkaa tiukasti puolustaa aitoa demokratiaa ja kaikkien oikeutta esittää asiallista kritiikkiä joka ainoalle puolueelle.
Ne puolueet, joille tämä ei käy, asemoituvat sitten ihan itsestään ääriliikkeiden parrasvaloihin.
comment in response to
post
Aivan. Mahdottomaksi menee myös liikennetutkimuksen teko...
comment in response to
post
Teimme juuri erittäin työlään Horizon Europe -hakemuksen, jossa termi transformability on yksi avainsanoja. Ei todellakaan naurattaisi, jos USA:n tyyliin sanojen (tai pahimmillaan niiden pelkkien etuliitteiden) perusteella hakemus lentäisi saman tien roskiin.
Ei näin EU:ssa, eihän?
EIHÄN?
comment in response to
post
Juu, suomen kielessä ja arkkitehtuurin kyseessä ollen ei taida olla tuota eroa:
fi.wikipedia.org/wiki/Klassin...
comment in response to
post
Okei, siis melko vakiintunut ilmaisu ja sisältö sanalla klassinen tuossa. Arkkitehtuurin näkökulmasta termi taas viittaa lähinnä antiikin Kreikkaan tai Roomaan, joten tulee hieman huvittunut olo.
comment in response to
post
Piti luntata: siis fysiikka ennen suhteellisuusteoriaa.
Ehkä itse saivartelen näissä, mutta 'klassisen' suhteen minulla on vähän sama ongelma kun joku sanoo 'moderni' tarkoittaen täysin nykyaikaista: mieleen tulevat klassismi ja modernismi.
comment in response to
post
'Klassinen supertietokone' on siis melko huvittava kielikuva🧐
Edellisten määritelmien lähteenä Wikisanakirja👇
fi.wiktionary.org/wiki/klassinen
comment in response to
post
Klassinen =
1. muinaisen Kreikan ja Rooman sivistykseen kuuluva, sille ominainen tai sitä koskeva
2. tyyliltään klassismia edustava tai sen mukainen
3. vakiintuneen aseman saavuttanut, ajaton, mestarillinen, arvoltaan kestävä
4. perinteinen, aito
5. (matematiikka) 1800-luvun matemaatikoille tuttu
comment in response to
post
Se Hesarin harjakattoheitto tuntui oudolta. Katsoin Sazonovin tiedotteen, enkä löytänyt sieltä harjakatto-sanaa. Onko tuo Hesarin tulkintaa vai jossain tilanteessa ehdokkaan itsensä ääneen sanomaa – mene ja tiedä.
comment in response to
post
Linkki👇 sivulle, josta edellinen sitaatti löytyy.
new-european-bauhaus.europa.eu/about/about-...
comment in response to
post
Ehkä noin. Mutta esim. EU:n New European Bauhausinkin nimissä etsitään (mm.) kauneutta:
"The New European Bauhaus brings innovation, ambition and creativity together. It calls on all Europeans to imagine and build a sustainable and inclusive future that is beautiful for our eyes, minds, and souls."
comment in response to
post
Täältä👇 voi itse kukin katsoa ja arvioida, onko tämä muuttunutta suuntaa vai samaa, mitä ennen asuntorakentamisen parin vuoden takaista pysähdystä tehtiin.
Itse sanoisin, että jos suuntamuutokseen viittaavaa etsii, ehkä kulmakolmioista jotain sellaista löytyy.
cdn.srv.fi/2025-02/espo...
comment in response to
post
Kiitos vinkistä, Eric!
Tsekkasin mainitun kohteen ja paljastuu, ettei Ylen otsikon "suunta muuttuu" taida pitää paikkaansa. Tuon hankkeen 53:sta asunnosta 17 on yksiöitä (27 tai 27,5 m2), siis noin joka kolmas eli talon yleisin asuntotyyppi. Vieläpä putkimaisia ja keskikäytävän varrella.
comment in response to
post
Kauheaa katsottavaa ja kuunneltavaa. Aivan perusasioista kyse: luottamus on helppo menettää nopeasti mutta sen jälkeen erittäin vaikea saada takaisin. Ei tarvitse olla suuri johtaja tuon ymmärtääkseen. Karmeaa jälkeä.
comment in response to
post
Annin alkuviestiin palatakseni: huiput haluavat huippuolosuhteita. Ja eikö ollut niin, että suomalainen huippu Jaakko Hämeen-Anttila siirtyi – epäilemättä huippuolosuhteiden vetämänä – Suomesta (muistaakseni Helsingin yliopistosta) Edinburghiin?
comment in response to
post
Voivat toki houkutellakin – työskentely ulkomailla kuuluu akateemiselle uralle suuntautuneiden peruskuvioon. Mutta miksi tulla juuri Suomeen?
Siihen liittyy se huippu, eli täällä oltava joku huippuosaaja & tutkimusryhmänsä, johon väki haluaa mukaan.
Se huippu voi tietenkin olla myös suomalainen.
comment in response to
post
Voi olla, että aivan huipputekijälle löytyy proffapaikka (tenure-ehdoilla eli aluksi määräaikaisena). Mutta hankalampi kysymys: tuoko hän tutkijatiimin mukanaan? Jos tuo, sen jäsenille luvassa hankesidonnaiset määräaikaistyösuhteet.
Houkuttavatko nuo nuorempia tutkijoita lähtemään jenkkilästä?
comment in response to
post
Tutkimuspuolella meidän(kin) yliopistoissa
- tutkimusrahoitus haetaan itse (no jos on ns. huippu niin lienee huippu myös rahoitushakuosaamisessa)
- tutkijoiden työsuhteet ovat määräaikaisia (työsopimukset sidottuja hankkeiden kestoon)
- sihteereitä ei ole mutta pre- ja postaward-tiimejä löytyy.
comment in response to
post
Hyvä tietää, täytyy käydä katsomassa joskus.
comment in response to
post
Minulla tulee näistä viime aikojen uutisista mieleen yksi sana jota on pitkään hoettu mutta jolla on näemmä yht'äkkiä ihan uusi sisältö: resilienssi. Siis kriisinkestävyys. Ja uudet kriisit jota likipitäen kukaan ei osannut tai halunnut ennakoida.
comment in response to
post
Jutussa mainittu Tampereen asuntokokojen ohjaus ja siinä epäonnistuminen taas on uutinen – lähestyvien kuntavaalien ansiosta jopa varsin ajankohtainen. Jos ei onnistu, miksi? Mitä pitäisi muuttaa että onnistuisi? Vai pitäisikö unohtaa kokonaan?
Noita voisi kysellä puolueilta ja ehdokkailta.
comment in response to
post
Sinällään hyvä, että kirjoitetaan. Mutta sehän ei ole enää vuosiin ollut mikään uutinen, että asunnot ovat Tampereella rajusti pienentyneet ja että uusista asunnoista yksiöitä on yli 40 %. Eikös tuo ole kaikille tuttua juttua?
comment in response to
post
Kangasharjun lausahdus "seinät ovat huono sijoituskohde" pitää kyllä nykykatsannossa paikkansa varsin usein silloin, kun on sijoittanut suomalaiseen 2013–22 *asunto*rakentamiseen. Tuolloin tehtiin poikkeuksellisen paljon kaikkein pienimpiä asuntoja – ja juuri sijoitustarkoituksiin.
comment in response to
post
Todettakoon, että liikaa seiniin eli rakentamiseen sijoittaminen Suomessa perustuu ao. jutussa 2013–22 tilastoihin. Kun juuri tuon jälkeen esimerkiksi asuntorakentaminen on ollut pitkän ajan minimissä, mahtaako väite *juuri nyt katsottuna* pitää enää ollenkaan paikkaansa?
comment in response to
post
Liittyy aiheeseen👇
bsky.app/profile/cove...
comment in response to
post
Ahaa, onko arvopohjainen realismi nyt sitten muuttunut harhaiseksi idealismiksi... Pitänee valistaa itseä tästä.
comment in response to
post
Vaikutus kuntiin on tosiaan selvä: monet ARA-kelpoiset yleishyödylliset asuntorakennuttajat ovat kuntien omistamia yhtiöitä.
comment in response to
post
Eilen kuulin kollegalta kuinka useat yh-asuntorakennuttajat ovat ihmeissään siitä, miten heidän toimintansa jatkossa onnistuu. Syynä nykyhallituksen ARA-alasajo ja muutos joksikin muuksi (VARKE), jonka sisältö on epäselvä.
Kuntavaalithan eivät tätä miksikään muuta – hallitus tätä kyllä on halunnut.
comment in response to
post
Hmm. Keskeinen asejärjestelmän osa, jota *kenties voitaisiin käyttää*. Myös *ostetaan kun halvalla saadaan* ei nyt enää ihan huippuargumentti. Pätevä lienee kyllä, yhä.
comment in response to
post
Mikä johtopäätös tulisi tehdä F-35-tilauksen suhteen?
comment in response to
post
Tähänkin muuten joku voi tarjoilla (ja kirjoitan itse ennen kuin ehtii) saman repliikin kuin siihen, miksi muunneltavuutta ei tarvita:
"Ainahan voi muuttaa toiseen asuntoon."
comment in response to
post
Noin se pitänee tulkita.
comment in response to
post
Tämä on selvää. Mutta miten toimia niiden kanssa, jotka toteavat, että meillä on katto korkealla, seinät leveällä ja erilaiset ajatukset (näemmä tuollaisetkin) mahtuvat hyvin mukaan?