rogerwessman.bsky.social
Ekonomisti, yrittäjä, luennoitsija, liberaali.
Ekonom, företagare, föreläsare, liberal.
mustread.fi rogerwessman.com X-twitterissä @wessmanroger
309 posts
866 followers
359 following
Regular Contributor
Active Commenter
comment in response to
post
Oisitte kysyneet multa: pullonkaula alkaa olla entistä vahvemmin toisen asteen koulutuksessa. Lukion suorittamisen pitäisi lisääntyä, mutta pojat ei pysty ja lukioverkko ei tue. Myös ammattikoulu=>kk-väylän pitäisi kasvaa, mutta vaatimuksia vähennetty niin, että osaaminen ei taida riittää
comment in response to
post
One thing I haven't seen pointed out, although someone must have said it, is that much of the reported EU surplus is probably a fiction driven by tax avoidance. Ireland supposedly exports 6 times as much to America as it imports; it's 3 percent of EU GDP but accounts for 1/3 the trade imbalance
comment in response to
post
Tilastot kv sijoitusten tuotoista ovat varsin epäluotettavia.
Suomen vuotuiset reaalituotot on arvioitu -3,3% vuosina 1975-1990, jolloin arvopaperisijoituksia Suomesta ei paljon ollut.
Suomalaisista arvopaperisijoituksista on tilastoja vasta vuodesta 1993 jonka jälkeen vuotuinen tuotto on 6 %
comment in response to
post
Juu, paras ratkaisu on varmasti yhdistelmä monista keinoista, jossa sähkön kuluttajien sopeutuminen mm. lämpöakuilla on varmasti osa.
comment in response to
post
Suurten keskusten kohdalla, jonka vuoksi täytyy tehdä erillisiä investointeja, joista ei ole hyötyä, jos keskuksen toiminta lakkaa, lisäkustannuksia täytyisi saada leivottua liittymismaksuun jollain tavalla.
comment in response to
post
Koska verkkotoiminnassa marginaalikustannus on yleensä keskimääräistä kustannusta alhaisempi, uusi käyttäjä todennäköisesti alentaa muiden maksamaa hintaa, jos kaikki maksavat saman.
comment in response to
post
Kysymys oikeasta hinnoittelusta on todellakin monimutkainen, etenkin, jos on epävarmuutta siitä, kuinka paljon sähköä keskus tulee käyttämään.
comment in response to
post
No, oienikin noste Suomen taloudelle on tervetullut.
Mutta joo, oleellista varmistaa, että datakeskuksia rakentavat yhtiöt maksavat täyden kustannuksen vaadituista investoinneista sähköverkkoon.
comment in response to
post
Joo. Suurin haaste lienee talven kylmät tuulettomat jaksot, johon akut eivät riitä.
comment in response to
post
Kasvavan sähkön kysynnän voi nähdä vientimahdollisuutena. Suomalaista sähköä viedään maailmalle datakeskuspalveluina.
comment in response to
post
Det här är väl inte resultatet för hela landet?
comment in response to
post
"Lisäämällä sähkön kysyntää datakeskukset kannustavat myös investointeihin suomalaiseen sähköntuotantoon. Toivotut valtavat investoinnit uusiutuvaan sähköntuotantoon voivat ilman kysynnän kasvua tyrehtyä, koska sähkön hinta on painunut lähes alimmilleen ainakin kahteenkymmeneen vuoteen."
comment in response to
post
Well, sung mostly in Swedish not English for a change.
comment in response to
post
Tutkijat päätyvät samaan johtopäätökseen "meneillä olevan mullistuksen nopeus ei ole omassa luokassaan historiallisessa tarkastelussa. He vertaavat kehitystä siihen, kuinka nopeasti pöytätietokoneet yleistyivät IBM:n lanseerattua ensimmäisen PC:nsä elokuussa 1981, ja internetin käyttöönottoon".
comment in response to
post
Kannustin rakentaa lisää heikko, kun hinta alle sentin kilowattitunnilta...
comment in response to
post
Ei siten enää meitä häiriköi. Laitoin minäkin heti hänet blokkiin.
comment in response to
post
Mitä näiden herrojen viesteistä EU:n pitäisi mielestäsi omaksua? Tullimuuri kiinalaisille tuotteille?
comment in response to
post
Ei kun ilmoittamaan väkivaltaan yllyttäjät ja blokkiin ja yritetään yhdessä pitää tätä alustaa siistiinä.
comment in response to
post
Juu tuon poliittisen dynamiikan mallintaminen on aivan toinen kysymys.
comment in response to
post
Oleellinen ero, että toistaa tämän monta vuotta?
comment in response to
post
Yritinhän laskea UTAK:in oletuksilla:
Menojen leikkaus nostaa velkasuhdetta, vaikka velan määrä pienenee, koska leikkaukset alentavat bkt:ta.
Velka kasvaa tästä vuodesta eteenpäin joka vuosi hitaammin.
BKT:n lasku sen sijaan on kertaluonteinen, joten kolmen vuoden kuluttua velkasuhde alempi.