sameli.bsky.social
Arkkitehti, Vihreiden kaupunkipoliittisen työryhmän puheenjohtaja ja Helsingin ympäristö- ja lupajaoston jäsen. Kestävät kaupungit, rakentaminen ja liikenne.
466 posts
744 followers
138 following
Regular Contributor
Active Commenter
comment in response to
post
Jaa a 😄 kyllähän se kymmenissä tuhansissa varmasti liikkuisi se luku, mikä määrä vähemmän asuntoja Kalasatamassa tulisi olemaan, millä olisi varmasti vaikutusta ihan koko kaupungin vuokratasoonkin. Ja Kalasataman neliöt ne vasta kalliita tuolloin olisikin.
comment in response to
post
En oikein koskaan ole ymmärtänyt, miksi pitää mennä toisten alueita haukkumaan, ei sitä kukaan pakota siellä asumaan jos itse pitää jostain toisesta alueesta enemmän. Antaa kaikkien kukkien kukkia ja ihmisten asua myös alueilla, mistä itse ei pitäisi. 5/5
comment in response to
post
Kantakaupunkimaisessa ympäristössä kävelyetäisyydellä palveluistaan haluaa kuitenkin asua useampi kuin kenelle asuntoja näillä alueilla riittää - siksi näillä alueilla asuminen on niin kallista ja siksi niitä alueita on myös viisasta rakentaa lisää, jotta ihmisten toiveisiin voidaan vastata. 4/5
comment in response to
post
Koska ihmisiä on erilaisia, tarvitaan myös erilaisia ympäristöjä. Kalasataman ja Jätkäsaaren kaltaista tiivistä kantakaupunkimaista rakentamista on Helsingin kaupunkiseudulla paljon vähemmän kuin väljiä kerrostaloalueita tai vielä väljempiä omakotitaloalueita. 3/5
comment in response to
post
Kommenteissa kalasatamalaiset kertoivat, miten pitävät alueestaan, sen hyvistä lähipalveluista ja liikenneyhteyksistä. Ihmiset valitsevat itselleen sopivan asuinalueen, ja mikä se olisi parempi kaupunkisuunnittelun onnistumisen mittari, kuin että alueella asuvat pitävät alueestaan? 2/5
comment in response to
post
Mannerheimintien eteläpää ei autoliikenteen näkökulmasta ole kovin merkittävä, joten se voitaisiin hyvin muuttaa tuon Nantesin nykytilan kaltaiseksi. Aikanaan se oli esplanadi: bsky.app/profile/same...
comment in response to
post
Mannerheimintien eteläpäässä on aikanaan ollut puisto nimeltänsä Henrikin esplanadi. Muutos olisi siis myös kulttuurihistoriallisen kerroksen palauttamista aikaan ennen autoliikenteen tilankaappausta. 4/4
comment in response to
post
Sokoksen ja Lasipalatsin väliin muodostuva aukio jatkaisi Rautatientorin, tulevaisuuden vehreän Kaivokadun ja Asema-aukion kävelyaluetta ja yhdistäisi sen Lasipalatsin sisäpihaan ja aina Kamppiin asti. 3/4
comment in response to
post
Maisema-arkkitehti Niilo Tenkanen on laatinut hienon suunnitelman siitä, miten Mannerheimintie voitaisiin muuttaa viihtyisämmäksi ja rakentaa yhtenäinen kävelyalue Rautatieasemalta Esplanadille ja aina Kamppiin asti. 2/4
comment in response to
post
Kysymykseesi osaisi varmasti paremmin vastata työsuhdepyöräyritykset, joilla laajempi ymmärrys asiakkaidensa näkemyksistä. Itse uskon, että veroetu merkittävämpi kannuste kuin osamaksu, ainakin itse juuri siksi aikanani ostin työsuhdepyörän, mikä lisäsi merkittävästi pyöräilyn määrää arjessani.
comment in response to
post
En tiedä, ei välttämättä näy yksi yhteen, vanhoillakin pyörillä varmasti ajetaan vielä. Eniten huolestuttaa, ettei uusia pyöräilijöitä tule. Viimeksi tänään keskustelin ihmisen kanssa, joka pohti työmatkapyöräilyn aloittamista työsuhdepyörällä, ja ääni muuttui, kun kuuli, ettei saa enää veroetua.
comment in response to
post
Kulutustason kanssa taitaa korreloida edelleen eniten varallisuus, eli jos kulutusta haluaa leikata, pitäisi leikata ihmisten varallisuutta - monen kohdalla siis tulotasoa.
Helpompaa asettaa verot, jotka ohjaavat kestävämpiin valintoihin ja korjaamaan uuden hankkimisen sijaan.
comment in response to
post
En ole varma, mitä tarkoitat mekaanisella keskittämisellä, mutta itse ajattelen, että tiivis kaupunkirakenne mahdollistaa esimerkiksi palveluiden hajauttamisen, kun suurempi asukastiheys luo riittävän pohjan palvelulle lähellä.
comment in response to
post
Kulutuksesta tässä: bsky.app/profile/same...
Yksilöiden kulutusta ohjataan kestävämpiin valintoihin kannustavilla veroilla, ei kaupunkirakenteella. Kaupunkirakenteella mahdollista vaikuttaa ennen kaikkea liikkumisen, energiankulutuksen ja rakentamisen sekä korjaamisen ja ylläpidon päästöihin.
comment in response to
post
Ei mennyt kehitys kerro sitä, mikä olisi mahdollista, jos tehtäisiin paremmin. Onhan teidän paperinnekin täynnä ehdotuksia siitä, miten kaupunkisuunnittelua tulisi tehdä paremmin, etkä kutsu sitä kovin utooppisiksi visioiksi, vaikka siellä on paljon vaikeampia asioita kuin minun kirjoituksessani.
comment in response to
post
Se, että Joensuussa tiivistämistä on aiemmin tehty huonosti ei tarkoita, etteikö tiivistä kaupunkia voisi tehdä hyvin ja vehreästi, vaikka perustelut olisivatkin olleet ihan oikeita asioita.
comment in response to
post
Ainoa, mikä särähti korvaan, oli väite siitä, että tiivistäminen välttämättä johtaa persoonattomuuteen. Tuo kun on suunnittelukysymys, miten tiivistämistä tehdään, ja itse ainakin ajattelen, että pitäisi tehdä viihtyisiä, vehreitä ja omaleimaisia ympäristöjä luoden.
comment in response to
post
Kiitos linkistä, selasin nopeasti yhteenvedon läpi, enkä näe siinä mitään ristiriitaa oman kirjoitukseni kanssa - päinvastoin pitkälti ihan samoja ajatuksia mitä itsekin pyrin edistämään.
comment in response to
post
Mahdollistetaan kestävä arjen liikkuminen, vähäpäästöinen energiankulutus, pienennetään tarvittavan materiaalin määrää niin rakennusten kuin infran osalta ja sitä kautta kaikista materiaalintuotannon aiheuttamaa haittaa. Tiivistä kaupunkia voisi tehdä viheralueet säästäen ja kasvillisuutta lisäten.
comment in response to
post
Mutta kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi energiankulutuksen, liikenteen kuin rakentamisen päästöihin sekä kaupunkien hiilinielujen kehitykseen. Näiden kaikkien osalta tiiviisti rakentaminen on viisainta:
comment in response to
post
Kaupunkisuunnittelulla ei vaikuteta suureen osaan ihmisten ostojen kautta tapahtuvasta kulutuksesta, toisin kuin kulutusta ohjaavalla valtion verotuksella, ja siksi pidän vähän hassuna ajatusta, että kaupunkirakenteen tiiveys olisi olennainen ohjauskeino ihmisten kulutuksen kestäväksi tekemiseen.
comment in response to
post
Väite, että tiivis kaupunkirakenne lisäisi kulutusta on epätarkka. Tutkimuksissa usein EIO-LCA-malli, jossa kulutuksen päästöt euroissa, eli korkeamman hintatason kaupungissa ostetun tuotteen hiilijalanjälki on mallissa suurempi kuin maaseudulla, vaikka tuote on identtinen päästöiltään.
comment in response to
post
Miksi vehreä ja tiivis kaupunki olisi utopiaa? Siihen suuntaanhan kaupunkisuunnittelun trendi on menossa ympäri maailman.
Kannisen ja Sepon listassa on lähinnä kohteita, jotka tulisi suojella - ei millään tavalla ristiriidassa tiiviin ja vehreän kaupungin kanssa, vaan täysin linjassa.
comment in response to
post
Ei kyse ole siitä, kykeneekö, vaan siitä, tekeekö niin. Yllä lukuja, mitä työsuhdepyöräetu on saanut aikaan. Jos niitä ei tapahdu, on kustannus valtiolle paljon suurempi kuin 35 miljoonan säästö, mitä tällä tavoittelevat. bsky.app/profile/same...
comment in response to
post
Sehän tässä järjetöntä onkin, että tuen poistaminen tulee maksamaan valtiolle moninkertaisesti verrattuna siihen pieneen säästöön, mitä veroedun poistamisesta odotetaan.
Ei Helsingissä yksikään pyörätiehanke maksa satoja miljoonia.
comment in response to
post
Ja sehän tässä järjetöntä juuri onkin, että tämä tulee maksamaan valtiolle moninkertaisesti verrattuna siihen pieneen säästöön, mitä veroedun poistamisesta odotetaan. Siinäkin mielessä outo säästö, että siinä oletetaan, että ihmiset hankkivat työsuhdepyöriä jatkossa ilman että hyötyvät rahallisesti.
comment in response to
post
Pyöräilyn hyödyt ovat kiistattomat, ja sen takia kannattaa tehdä politiikkaa, joka kannustaa ihmisiä lisäämään pyöräilyä, vaikka eivät itse pyöräilyn hyötyjä tietäisi tai pitäisi merkittävinä.
Työsuhdepyörän veroetu on ollut juuri tällainen kannustava politiikkatoimi, kuten luvut yllä osoittaa.
comment in response to
post
Väitän, että terveydenhuollon ja liikenteen järjestämisen kustannuksissa säästetään vuositasolla vielä moninkertaisesti enemmän, kun ihmiset pyöräilevät enemmän ja korvaavat vielä automatkoja pyöräilyllä työsuhdepyörien myötä.
Tällainen talouspolitiikka ei vähennä kustannuksia, se lisää niitä.
comment in response to
post
Hallitus ajattelee saavuttavansa vain 35 miljoonan euron säästön. Mutta samalla menettää valtavasti tuloja ja aiheuttaa lisää kustannuksia: myytyjen työsuhdepyörien pelkkä arvonlisäverotuotto on jo 60 miljoonaa puhumattakaan työpaikoista, mitä alalle on edun myötä syntynyt.
comment in response to
post
Kun jo kansanterveyttämme uhkaa lasten ja nuorten liikkumattomuus, on erityisen tärkeää, että arjen ympäristö kaupungeissa on sellaista, että nykyistä useampi lapsi ja nuori voi itse kävellä ja pyöräillä turvallisesti kouluun. 6/6
comment in response to
post
Autoilun rajoittaminen koulujen ympärillä on tehnyt kaduista turvallisempia ja tuonut lapsille tilaa leikkiä, mutta samalla myös parantanut koulujen ympäristön ilmanlaatua ja kannustanut lapsia arkiliikuntaan, kun kävellen tai pyöräillen kouluun saapuvien lasten määrät ovat kasvaneet.
5/6
comment in response to
post
Pariisissa muutettiin pelkästään parin vuoden aikana 2020-luvun alussa 114 koulujen edustalla olevaa katua autottomiksi ajoesteiden avulla. Lontoossa koulukatuja, joilla ei saa ajaa autolla kouluun saapumisen ja koulupäivän päättymisen aikoihin, on jo yli 500.
4/6
comment in response to
post
Barcelonan Suojellaan koulut -projektissa on jo viisi vuotta vähennetty ajokaistoja ja alennettu nopeusrajoituksia koulujen lähistöllä. Näin vapautuneeseen tilaan on saatu istutuksia, istuimia ja leikkitilaa lapsille, tehden koulujen katualueista turvallisempia, terveellisempiä ja viihtyisämpiä. 3/6
comment in response to
post
Kaupunkiympäristön tulisi olla sellaista, että vanhempi uskaltaa kannustaa lastaan kulkemaan koulumatkat kävellen ja pyöräillen, eikä lapsi joudu vaaraan, vaikka juoksi epähuomiossa ajoradalle. Maailmalla koulujen lähikaduilta autoliikenne on suljettu kokonaan monissa kaupungeissa. 2/6
comment in response to
post
Lue lisää sertfioinnista sekä Hiedanrannan Kehitys Oy:n kokemuksista: www.sitowise.com/fi/uutiset/t...
comment in response to
post
Mikäli aluehankkeesi haluaa BREEAM -sertifikaatin, olehan yhteydessä! Kaavoittajille taas huomiona, että kaavassa tai vähintäänkin tontinluovutusehdoissa voidaan hankkeelta edellyttää vastuullisuussertifikaattia, kuten BREEAM Communitiesia, ja näin varmistaa kestävämpi kaupunki tulevaisuudessa ;)
comment in response to
post
Sertifikaatissa arvioidaan kestävää kehitystä laaja-alaisesti paikallisen kulttuurin tukemisesta luonnon monimuotoisuuteen, ilmastovaikutuksista julkisen tilan materiaalivalintojen laatuun, asukkaiden osallistamisesta monipuoliseen palveluverkkoon ja kestävien elämäntapojen mahdollistamiseen.