ahlviklassi.bsky.social
Professor in Environmental Economics @ University of Helsinki
Adjunct AP @ University of Stavanger
Member @ Finnish Climate Change Panel / Ilmastopaneeli
36 posts
229 followers
130 following
Getting Started
Active Commenter
comment in response to
post
Onko RDD:n tai muiden luonnollisten koeasetelmien käyttö yleistymässä tällaisissakin tutkimuksissa?
comment in response to
post
Toinen vertailukohta on Ruotsiin ehdotettu 36€/tCO2 kiertoaikojen pidennyksestä. Korvaus lasketaan pääoman sitoutumisesta, kun päätehakkuu viivästyy, kuten sinullakin jos ymmärrän oikein. Luulen että ero lukujen välillä tulee tuosta metsän kasvusta.
www.metsalehti.fi/artikkelit/r...
comment in response to
post
Nopeasti tsekattuna tuossa pitäisi huomioida vielä puun kasvu, eli jos kiertoaikaa pidentää 20 vuotta niin puuta ehtii kasvaa enemmän myytäväksi. Se taas laskee €/tCO2 kustannusta.
Tässä on pyritty laskemaan samaa, harmi kyllä tekijät eivät ole täällä blueskyssä:
www.helsinki.fi/assets/drupa...
comment in response to
post
Harmi kyllä jopa Carney haluaa eroon polttoaineiden hiiliverosta (fuel charge). Teollisuuden päästöjen hinnoittelu onneksi saa jäädä, ja siihen yhteyteen kehitettäisiin Kanadan oma CBAM.
comment in response to
post
Pienemmässä määrin, mutta kyllä.
comment in response to
post
To sum up: Energy price shocks amplify inequality. /10
More in the paper. We're happy to hear your thoughts and comments!
The CEPR working paper is found here: cepr.org/publications...
Ungated version is here:
drive.google.com/file/d/1ZBJo...
comment in response to
post
Low-income households are hit through multiple channels: (i) high electricity spending as a share of income, (ii) low demand elasticity, (iii) limited ability to increase earnings.
As a result they (iv) have higher default risk and (v) must reduce residual consumption further /9
comment in response to
post
We can use these results to simulate what happens if strict climate policies electricity prices by 10c/kWh.
Each bar height is the static effect—how much the bill increases for each income group. The colors reflect all the response channels. /8
comment in response to
post
These average treatment effects mask interesting heterogeneity
- Low-income: low demand elasticity, little earnings adjustment, big drop in other spending and higher default risk
- High-income: able to cut electricity use more, small drop in other spending, no rise in defaults /7
comment in response to
post
We also study anticipation: some households knew their contracts would end later in the crisis.
They started cutting electricity use early—likely via energy-saving investment. When contracts ended abruptly due to retailer bankruptcy, we see no such effect /6
comment in response to
post
On average, when electricity prices double, households respond by:
- Cutting electricity use by 18%
- Increasing labor earnings by 1%
- Facing a 0.4 pp higher default risk
- Reducing other consumption by 5% /5
comment in response to
post
If you were a treated household and got a €500 bill, what would you do?
(a) Reduce electricity use—the standard demand response
(b) Earn more—through benefits, labor markets
(c) Default on your bill!
(d) Cut other spending or use savings—we can construct a residual term /4
comment in response to
post
This brings us to our identification (matched diff-in-diff):
- Some households made fixed-price contracts at the right time (blue line=control)
- Others weren’t as lucky—their contracts expired during the crisis, creating within-household variation in prices (red line=treated) /3
comment in response to
post
After invading Ukraine, Russia weaponized energy exports, disrupting gas supply.
The crisis hit Finland—like many other countries—raising electricity prices by up to eightfold in Fall 2022 /2
comment in response to
post
Mielenkiintoinen paperi, ja ennen kaikkea hieno tieteenalojen välinen yhteisprojekti!
comment in response to
post
Ympäristötaloustieteen professori @ahlviklassi.bsky.social laskee datan avulla, millaisia menetelmiä valtion kannattaisi käyttää ilmastonmuutoksen torjunnassa, jotta vihreä siirtymä tapahtuisi mahdollisimman kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti.
Lue lisää ➡️ ilmastopaneeli.fi/jasenet/lass...
comment in response to
post
Joo, juuri niin!
comment in response to
post
Hyvä juttu, kiitos kolumnista! Onneksi EU:n ilmastopolitiikka on ennallaan, ettei ihan tiekarttojen ja vapaaehtoisten toimien varassa olla! Päästökauppa selittää suurelta osin myös mainitsemasi teollisuuden ja energiantuotannon päästöjen kehityksen.
comment in response to
post
ICE aikoo kai käynnistää kaupankäynnin keväällä 2025:
www.ice.com/publicdocs/e...
Varmaan kiinnostusta suojautua hintariskeiltä alkaa jo olla. Kuulemma ETS1:n futuurikauppa alkoi samalla aikataululla eli myös 1-2 vuotta etukäteen.
comment in response to
post
Kiitos, kun luit tähän asti!
Linkki artikkeliin: le.uwpress.org
Ja ilmaiseksi saatavilla oleva työpaperiin löytyy: papers.ssrn.com/sol3/papers.... /13
comment in response to
post
Suomi tarvitsee lisää suojelua kv-velvoitteisiin pääsemiseksi ja luontokadon pysäyttämiseksi.
Ekologisen ja taloudellisen analyysin yhdistäminen auttaa käyttämään suojelurahat niin, että myönteinen vaikutus luontoon ja sitä ympäröivään yhteiskuntaan on mahdollisimman suuri /12
comment in response to
post
Kun Suomessa tehdään suojelun priorisointia, myös laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset tulisi huomioida.
Esimerkiksi ehdotetuilla vanhojen metsien kriteereillä suojelu kohdentuu pohjoiseen, kun positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia saisi enemmän etelässä. /11
comment in response to
post
Karkeiden tulosten perusteella alle puolet suojelun hyödyistä koituu saman kunnan alueelle, ja loput muualle Suomeen.
Tämä perustelee "ekologiset valtionosuudet", jossa valtio maksaa kunnille osan kustannuksista (esim. Kunta-Metso ja Kunta-Helmi). /10
comment in response to
post
Natura 2000 oli taloudellisesti(kin) kannattava, mutta hyödyt ja kustannukset kohdentuivat eri joukolle. Naturan luoma tulonsiirto voi selittää osin sen kohtaaman vastustuksen.
Nykyisin suojelu (esim. Metso, Helmi) perustuu vapaaehtoisuuteen, eli tulonjakovaikutusta ei synny /9
comment in response to
post
Keskimääräisen Natura-hehtaarin suora kustannus on 3300 €/ha, mutta positiiviset epäsuorat vaikutukset huomioiden 2000 €/ha.
Tämä luku on pienempi, kuin ihmisten maksuhalukkuus, 3100 €/ha. Ihmiset ovat valmiita maksamaan korkeampia veroja vastineeksi suojelusta. /8
comment in response to
post
Vaikutukset ovat samansuuruisia luontodirektiivin SAC-alueille ja lintudirektiivin SPA-alueille, sekä maa- ja vesialueille.
Negatiiviset vaikutukset korostuvat alueilla, joilla on pienemmät keskitulot ja enemmän työttömyyttä. /7
comment in response to
post
Vaikutukset näkyy erityisesti alueiden sisällä, mutta myös niiden läheisyydessä. Metsä- ja maatalousmaan arvo laski 8 %, koska käyttörajoitukset voivat vaikuttaa myös siellä. Mutta tonttien ja asuinkiinteistöjen arvo nousi 4 % ja 8 %. Vaikutus on pysyvä alueiden rekisteröitymisen jälkeen /6
comment in response to
post
Tulokset:
- Metsätalousmaan arvo laski 56 % Natura-alueilla (luku sisältää korvaukset). Arvio on aiempaa pienempi, sillä Natura voi sallia taloudellista toimintaa
- Tonttien arvo laski 19 %
- Asuinkiinteistöjen arvo nousi 13 %! Suojelu paransi virkistysmahdollisuuksia /5
comment in response to
post
Käytössä on MML:n kauppahintarekisteri koko maalle vuosille 1990–2020, noin miljoona kauppaa.
Analyysissä verrataan kiinteistöjen myyntihintoja ennen vs. jälkeen suojelupäätöksen, ja verrataan suojeltuja alueita vs. ympäröiviä alueita (difference-in-differences menetelmä). /4
comment in response to
post
Naturan taloudellisista vaikutuksista julkaistiin vuonna 1998 etukäteisarviointi. Me teemme nyt neljännesvuosisata myöhemmin jälkikäteisarvioinnin tutkimalla, miten Natura-verkosto vaikutti kiinteistöjen arvoihin. /3
comment in response to
post
Natura tuli velvoittavaksi Suomen EU-jäsenyyden myötä. Suojeluehdotus tehtiin 1998 ja suurin osa verkostosta tuli valmiiksi suojeluun kohdennetuille alueille. Silti reaktio oli voimakas: maanomistajia meni nälkälakkoon ja MTK:n johdolla tehtiin tuhansia valituksia /2